Hae ohjeistosta

3 syytä, miksi kevyen liikenteen suunnittelu on lopetettu Helsingissä

Tiesitkö, että Helsingissä on siirrytty suunnittelemaan pyöräliikennettä omana kulkumuotonaan?

Jalankulku ja pyöräliikenne ovat erilaisia kulkumuotoja ja siksi ne on järkevä erotella toisistaan eikä suunnitella yhtenä kevyenliikenteen kokonaisuutena. Nämä kaksi kulkumuotoa ovat myös kaupungille tärkeitä. Siksi on keskeistä löytää niille ominaiset ja entistä laadukkaammat suunnitteluratkaisut. Kulkumuotoja on priorisoitu Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa. Ensimmäisenä on jalankulku, sitten pyöräliikenne, joukkoliikenne, logistiikka ja viidentenä henkilöautoliikenne.

1. Kevyen liikenteen väylät aiheuttavat turhia konflikteja kahden prioriteettiryhmän välillä

Pyrkimys on luopua kokonaan kävelyn ja pyöräilyn yhdistävistä kevyen liikenteen suunnittelusta. Miksi? Tiiviissä kaupunkirakenteessa kävelyn ja pyöräilyn suunnittelu samoille väylille ja aukioille aiheuttaa turhia konflikteja, eikä sitä koeta turvalliseksi. Pyöräliikenne ja jalankulku ovat erilaisia liikennemuotoja, joiden molempien erilaiset tarpeet tulee huomioida. Pyörä on ajoneuvo, siispä se tulee suunnitella osana ajoneuvoliikenteen kokonaisuutta.

2. Pyöräliikenne on liikennemuoto, jonka ominaispiirteet tulee huomioida

Mitä parannuksia se tarkoittaa pyöräilyn kannalta? Uudessa pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa on pyritty tunnistamaan pyöräliikenteen ominaispiirteitä entistä paremmin. Pyöräliikenteen ominaispiirteitä ovat muun muassa pyörällä ajavan tilan tarve, ajamisen vaatimat kaarresäteet ja näkemät sekä pyörällä ajettavat korkeuserot. Laadukkaita pyöräliikenteen järjestelyitä suunniteltaessa on huomioitava siihen liittyvät elementit; käyttäjät, ajoneuvot eli pyörät ja liikenneväylät.

Pyöräliikenteen suunnittelussa tulee huomioida käyttäjät eli pyörää ajavat ihmiset, ajoneuvon eli pyörän ominaisuudet sekä liikenneväylät, joilla ajetaan. Kuvassa on työmatkaliikennettä Kööpenhaminassa. Kuvaaja Niko Palo.

3. Jalkakäytävien rauhoittaminen kävelylle

Jalkakäytävät saadaan rauhoitettua kävelyyn ja oleskeluun, kun pyöräliikenteelle on suunniteltu selkeät ja jalankulusta erotellut reitit. Pyöräliikenteen määrän kasvaessa Helsingissä ovat uudenaikaiset suunnittelukäytännöt elinehto sille, että kaupunki pystyy vastaanottamaan uudet pyöräliikenteen käyttäjät kestävästi ja samalla tarjoamaan jalankululle miellyttävän tilan kaduilta.

Suunnittelu on valintoja

Käytännön suunnittelutyö on valintojen tekemistä. Suunnitteluohje antaa näihin valintoihin tukea ja ohjeita, jotka mahdollistavat laadukkaat pyöräliikenteen olosuhteet. Ohje on suunnattu Helsingin kaupungin omille suunnittelijoille ja kaupungin käyttämille konsulteille sekä myös kaikille liikenne- ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille.

Tämän blogin välityksellä haluamme lisätä tietoutta hyvästä pyöräliikennesuunnittelusta. Tervetuloa lukemaan blogia ja tutustumaan pyöräliikenteen suunnitteluun!

 

Kirjoittaja

Reetta Keisanen

Reetta Keisanen on Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori. Reetta ja hänen tiiminsä työskentelevät kaupunkiympäristön toimialan liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

Yksi kommentti artikkeliin “3 syytä, miksi kevyen liikenteen suunnittelu on lopetettu Helsingissä

  1. Hei. Nyt on pakko kommentoida yksisuuntaisten pyöräväylien suunnittelua.
    Yksisuuntaisten pyöräväylien suunnittelussa on talvipyöräily unohdettu kokonaan. Usean vuosikymmenen talvipyöräilykokemuksella odotan kauhulla sitä hetkeä kun en voi enää pyöräillä turvallisesti erillisellä pyörätiellä vaan minut on pakotettu ajamaan ajotien vierellä olevalla pyöräväylällä.
    Nimittäin kun kuitenkin nastarenkaista ja vankasta ajokokemuksesta huolimatta käy niin, että tapahtuu se tasapainon menetys ja kaatuminen niin vaarallinen tilanne on lähellä kun autot ajavat välittömässä läheisyydessä. Liukkaalla jäisellä kelillä autotkaan eivät pysty pysähtymään hetkessä. Sen sijaan erillisellä pyörätiellä on saanut rauhassa ”kaatuilla” ilman pelkoa autojen alle ajautumisesta.
    Toinen seikka on talvikunnossapitokäytännöt. Eli kun se loska aurataan aina ajotien reunaan, niin loska/lumikasa on siinä yksisuuntaisella pyöräväylällä pyöräilyä haittaamassa. Yritä siinä sitten pysyä pystyssä ja päästä vielä eteenpäin. Tähän saakka aurauslumet ovat mahtuneet ajotien ja pyörätien väliselle alueelle. Lisäksi tiekarhujen ja muun aurakaluston yleisesti käyttämä kalusto aiheuttaa tiehen ja nyt siis myös pyöräkaistalle pitkittäisiä uria. Nämä urat ovat erittäin vaarallisia pyöräilylle.
    Olen nähnyt myös sellaisia uusia yksisuuntaisia pyöräkaistoja, jotka on nostettu n. 5 cm ajotietä ylemmän reunakiven erottaessa pyörä- ja ajokaistaa. Miten talvikunnossapito tässä tapauksessa onnistuu?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*