Hae ohjeistosta

Kohti toimivampaa pyöräilykaupunkia – esittelyssä Helsingin uusi pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki

Helsingin pyöräliikenteen kehittämisestä vastaava pyöräilykoordinaattori Oskari Kaupinmäki hakee Helsingin tulevaisuuden pyöräreiteille inspiraatiota Kööpenhaminasta ja Alankomaista. Kaupinmäen koordinoima ”Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025” on menossa kaupunkiympäristölautakuntaan käsittelyyn 21.4.2020 ja myöhemmin tänä vuonna myös kaupunginhallitukseen.

Helsingin kaupungilla Kaupinmäki aloitti tammikuussa 2019, kun hän tuli vetämään EU:n rahoittamaa pyöräliikenteen best practice -hanketta nimeltä ”Handshake”, jossa 13 Euroopan kaupunkia työskentelee yhdessä kohti pyöräliikenteen mestaritasoa. Hankkeessa on kolme mentorikaupunkia, jotka ovat Kööpenhamina, Amsterdam ja München. Helsingin mentorina on Kööpenhamina.

Oskari Kaupinmäki Kööpenhaminassa Helmikuussa 2020. Kuvaaja James Thoem

 

Pyöräilevät kööpenhaminalaiset tekivät vaikutuksen

Vuoteen 2015 saakka Kaupinmäki piti Suomen pyöräilykulttuuria varsin toimivana. Suomi näyttäytyi tulevalle liikennesuunnittelijalle pyöräliikenteen edelläkävijänä, kun hän vertasi tilannetta Kanadaan, jossa oli asunut kahdeksan vuotta vuosina 2000-2008.

Mietteet asettuivat uuteen asentoon Kööpenhaminaan suuntautuneella opintomatkalla vuonna 2015.

”Olin aina pitänyt pyöräliikenteen kehittämistä kannattavana asiana, mutta minulla ei ollut selvää käsitystä siitä, miten sitä voisi enää Suomen nykytilaan nähden merkittävästi edistää”, Kaupinmäki kertoo.

”Kööpenhamina kuitenkin avasi silmäni – Suomen kaupungit ovat monelta osalta ehdottomasti nousijatasolla, mutta Kööpenhamina on selvä mestari! Suurimman vaikutuksen teki jatkuva ja yhdenmukainen pyöräliikenteen erottelu jalankulusta sekä kaikkien määränpäiden helppo ja turvallinen saavuttaminen polkupyörällä. Kaupunki olohuoneena -henki on Kööpenhaminassa vahva ja siellä kokee kuuluvansa osaksi kaupunkia. ”

Kööpenhaminan opintomatka antoi Kaupinmäelle sysäyksen lähteä kehittymään pyöräliikenteen asiantuntijana. Vuosien varrella hän on käynyt usealla opintomatkalla Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa, sisältäen Kööpenhaminassa Copenhagenize Design Co:n järjestämän Master Class –koulutus vuonna 2017.

Tässä yhteydessä Kaupinmäki lainaa mielellään kollegansa sanoja: ”Kööpenhamina toimii loistavasti Helsingin suunnannäyttäjänä, mutta meillä on myös paljon opittavaa Alankomaiden liikennepolitiikasta ja suunnittelun periaatteista.”

Iltapäiväruuhkaa Kööpenhaminan Gyldenløvesgadella Helmikuussa 2020. Kuvaaja Oskari Kaupinmäki

 

Kohti toimivampaa pyöräilykaupunkia

Kaupinmäen tärkein lähitulevaisuuden työprojekti on uuden Pyöräliikenteen kehittämisohjelman 2020-2025 jalkauttaminen toteutukseen. Kehittämisohjelma on menossa kaupunkiympäristölautakuntaan käsittelyyn 21.4.2020 ja myöhemmin tänä vuonna kaupunginhallitukseen.

”Ohjelman tärkeimpänä tavoitteena on pyöräliikenteen integrointi tasavertaiseksi kulkumuodoksi osaksi Helsingin liikennejärjestelmän ja kaupunkikehityksen toimintakenttää. Emme siis mene vain pyörä edellä.”, avaa Kaupinmäki kehittämisohjelman keskeisiä tavoitteita.

Kehittämisohjelma on päivitys vuonna 2014 kaupunginhallituksen hyväksymään Pyöräilyn edistämisohjelmaan. Nyt valmisteilla olevan kehittämisohjelman keskeisiä jalkautettavia asioita ovat pyöräliikenteen tavoiteverkon nopeampi ja laadukkaampi toteuttaminen sekä infrasuunnittelun ja ylläpidon yhteensovittaminen. Tavoitteena on myös parantaa pyöräliikenteen huomiointia työmaa-aikaisissa järjestelyissä. Neljäs tärkeä kokonaisuus on pyöräliikenteen myönteinen markkinointi ja viestintä helsinkiläisille.

Kun liikennesuunnittelijaa pyytää katsomaan kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen, ovat visioissa jo oman työn tulokset selvästi nähtävänä:

”Kymmenen vuoden päästä pyöräliikenneolosuhteita on saatu kehitettyä merkittävästi samalla kun joukkoliikenteen runkoreittejä on viety raiteille ja asemanseutujen jalankulkuympäristöä on saatu kehitettyä viihtyisäksi ja miellyttäväksi” Kaupinmäki visioi.

”Polkupyörä tulee olemaan houkutteleva ja kilpailukykyinen kulkutapavalinta joukkoliikenteen, jalankulun ja yksityisautoilun ohella. Tasapainoinen liikennejärjestelmä huomioi kaikkien käyttäjien tarpeet, ja yksityisautoilullakin on selkeä paikkansa, mutta se on vain osa palettia. Helsinki ei ole kymmenen vuoden päästä vielä valmis, mutta paljon lähempänä tavoitetta.”

 

Esikuvina räikeät ja rohkeat viestijät

Kaupinmäelle omassa työssä tärkeää on jakaa omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan oman työyhteisön kesken. Lähellä sydäntä on myös innostava viestintä pyöräliikenteen keskeisiin teemoihin ja kehityspolkuihin liittyvistä asioista.

Omalla alallaan hänellä on useita esikuvia. Oman erityisosaamisen kannalta tärkein esikuva on ollut räikeänä persoonana tunnettu kaupunkisuunnittelija ja esiintyjä Mikael Colville-Andersen.

”Hänen mielipiteet ja tyyli jakavat mielipiteitä, mutta hänen ansiostaan moni asiantuntija on inspiroitunut ja nähnyt polkupyörän osana toimivaa kaupunkia aivan eri tavalla”, kuvaa Kaupinmäki esikuvaansa.

”Toinen merkittävä esikuva on tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Jan Gehl, joka on työssään osannut korostaa ihmisen mittakaavan merkitystä toimivissa kaupungeissa ja sitä, kuinka keskeisessä roolissa pyöräliikenne on.”

 

Alle 5 kilometrin matkat pyörällä

Pyöräliikenteen asiantuntijana Kaupinmäki liikkuu luonnollisesti paljon pyörällä; sääntönä on, että pääasiassa kaikki alle 5 kilometrin matkat mennään pyörällä säästä tai vuodenajasta riippumatta. Tarpeen vaatiessa matkat voivat olla pidempiäkin, mutta nämä ovat satunnaisempia. Kaupinmäkeä ei näe pyörän selässä trikoisiin verhoutuneena, sillä hän kannattaa pyöräilyssä periaatetta ”pukeudu määränpään mukaan, älä matkan”.

”Joskus toki juoksulenkin sijaan 20-40 kilometrin lenkki pyörällä houkuttelee enemmän, jolloin verkkarit ja syystakki ajavat asiansa hyvin”, avaa Kaupinmäki vaatetuspolitiikkaansa.

Pidemmät matkat pyöräilykoordinaattori taittaa useimmiten junalla, ratikalla tai metrolla.

”Olen myös ollut useamman vuoden autonomistaja, joten autolla liikkuminenkaan ei ole minulle vierasta. Helsinkiin muutettuani koin auton omistamisen tarpeettomaksi ja olen nyt hyvin tottunut ns. autottomaan elämäntyyliin”, avaa Kaupinmäki suhdettaan autoiluun. ”Aikaisemmalla työuralla monet projektit koskivat vahvasti myös autoliikennettä, kuten kaavojen liikenneselvitykset ja autoliikenteen simuloinnit. Myös autoliikenteen huomiointi liikennesuunnittelussa on näin ollen tuttua.”

 

Suosittu OmaStadi–suunnitelma etenee

Kaupinmäellä on vetovastuu Fillaroiva Stadi –suunnitelmasta, joka sai yli 4200 ääntä viime syksyn OmaStadi-äänestyksessä. 200 000 euron suunnitelmassa edesautetaan pyöräliikenteen kehittämistä kokonaisuudella, johon sisältyy muun muassa pyöräliikenteen viestintäsuunnitelman laatiminen, pyöräliikenteen reittioppaan kehittäminen ja kaupungin palautejärjestelmän kehittäminen.

”Hanke-ehdotuksessa perään kuulutettiin myös pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista, jota toteutetaan pyöräliikenteen tavoiteverkkoa rakentamalla”, kertoo Kaupinmäki OmaStadi-hankkeesta.

Tavoiteverkon rakentamisen tehostamiseksi on vuonna 2020 aloitettu projekti, jolla pyritään tavoiteverkon ripeämpään toteutukseen osallistamalla myös helsinkiläisiä hankkeiden priorisoinnissa. Fillaroiva Stadi –hanke on luontaisesti kytkettävissä valmisteille olevan pyöräliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteisiin ja se varmasti edesauttaa niiden toteuttamista. Työt pyritään käynnistämään vuoden 2020 aikana.

Uusia pyöräliikenteen järjestelyjä Nordenskiöldinkadulla, jossa pyöräliikenne on selkeästi eroteltu autoliikenteestä ja jalankulusta. Kuvaaja Teppo Pasanen

 

Kaupunkia tehdään ihmisille

Mitä terveisiä Kaupinmäellä on helsinkiläisille?

”Pyöräliikenteen edistäminen ei ole itseisarvo, vaan keino turvallisemman, viihtyisämmän ja toimivamman kaupungin luomiseen. Liikennejärjestelmätasolla lähtökohtana ei ole mikään yksittäinen kulkumuoto vaan ihminen. Pyöräliikennettä edistämällä luodaan kaupunkitilaa, jossa jalkakäytävät on rauhoitettu jalankululle, pyöräliikenteelle on selkeä oma paikkansa erillään jalankulusta ja autoliikenteen ja pyöräliikenteen välinen vuorovaikutus paranee. Pyöräliikenteen edistämisen hyötyjinä ovat kaikki kaupungissa liikkujat – ihmiset.”, Kaupinmäki vinkkaa.

”Pyöräliikenteen edistäminen tuo myös elinvoimaa ja parantaa kaupungin toimivuutta.”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*