Hae ohjeistosta

Tuleeko seinä vastaan vai pääseekö pyöräväylää pitkin perille?

Pyöräreittien pitäisi olla yhtä jatkuvia kokonaisuuksia kuin autoliikenteen verkostotkin ovat. Näin ei kuitenkaan vielä ole, vaan osa pyöräreiteistä päättyy kuin seinään tai tekee odottamattomia käännöksiä. Epäloogisista reiteistä aiheutuu myös epäloogista käytöstä, mikä heikentää liikenneturvallisuutta. Hyvällä liikennesuunnittelulla voidaan kuitenkin saadaa aikaan toivottua liikennekäyttäytymistä.

Sekavat pyöräliikenteen reitit kertovat siitä, että aikaisimpina vuosikymmeninä pyöräliikenteen ominaispiirteitä ei ole tunnistettu. Aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna Helsinki on kuitenkin tehnyt suunnanmuutoksen. Meillä Helsingissä pyöräliikenteelle on tehty verkkosuunnitelmat ja tämä pyöräliikenne.fi suunnitteluohje. Kokonaisuutta suunnittelemalla voidaan varmistua reittien jatkuvuudesta tulevaisuudessa. Kaikille kaupunkia suunnitteleville työntekijöille tämä myös tarkoittaa sitä, että pyöräliikenteen reitit tulee huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa niin kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa kuin muussakin kaupungin kehittämistä koskevassa suunnittelussa. Tärkeitä vaikuttamisen paikkoja ovat yleissuunnittelu sekä seudullisen suunnittelun taso.

Pyöräliikenteen suunnittelussa kuten muussakin suunnittelussa päästään parhaimpaan lopputulokseen, kun hyviä ratkaisuja haetaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kuva: Marek Salermo.
Pyöräliikenteen tavoiteverkot

Helsingissä pyöräliikenteen reittien jatkuvuutta ja pyöräliikenteen asemaa on lähdetty uudelleen suunnittelemaan 2010-luvulla, kun havahduttiin siihen, että pyöräilyn ja kävelyn yhdistäminen kaupungissa ei ole eduksi kummallekaan kulkumuodolle. Pyöräliikenteen reittejä puuttui merkittävästi keskustan alueelta ja pyöräliikenteen simulaatioista nähtiin, että suurimman pyöräliikenteen kasvun on mahdollista tapahtua kantakaupungin alueella. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättikin pyöräliikenteen tavoiteverkon 2025 toteuttamisesta sekä baanaverkon ja esikaupunkien tavoiteverkon noudattamisesta jatkosuunnittelussa.

Pyöräliikenteen tavoiteverkko Helsingin kantakaupunkiin.
Pyöräliikenteen tavoiteverkkoa on jo rakennettu mm. kuvan Runeberginkadulle. Koko verkko on valmis 2025. Kuvaaja Jussi Hellsten.
Suunnittelun ohjeistus ja kriteerit

Pyöräliikenteen tavoiteverkkojen jatkosuunnittelua ohjaa tämä suunnitteluohje, jossa on määritelty pyöräliikenteen kriteerit ja asema ajoneuvoliikenteenä. Tavoiteverkkojen jatkosuunnittelu koskee muun muassa liikennesuunnittelijoita, kaavoittajia kuin kaupungin käyttämiä konsulttejakin. Kun pyöräliikenteen tavoiteverkot ja kriteerit huomioidaan suunnittelun alkuvaiheessa, on mahdollista päästä toteutukseen, joka houkuttelee ihmiset hyppäämään pyörän selkään, ajamaan turvallisesti ja viihtymään kaupungissa.

Millä tahansa ajoneuvolla ajaessa ei ole hyötyä satojen metrien mittaisista väylistä, vaan reitin on jatkuttava lähtöpaikasta määränpäähän. Jatkuvat reitit edellyttävät sitä, että pyöräliikenteen kriteerit ja tavoiteverkot huomioidaan suunnittelun alkuvaiheesta toteutukseen ja ylläpitoon asti. Tällä ja tulevalla vuosikymmenellä Helsinki rakentaa pyöräliikenteelle kantakaupungin tavoiteverkkoa ja baanaverkkoa, jotta pyörällä pääsee perille!

Juttuun on haastateltu pyöräliikenteen suunnitteluohjeen tekijää ldiplomi-insinööri Niko Paloa.

 

Kirjoittaja

Reetta Keisanen

Reetta Keisanen on Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori. Reetta ja hänen tiiminsä työskentelevät kaupunkiympäristön toimialan liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

2 kommenttia artikkeliin “Tuleeko seinä vastaan vai pääseekö pyöräväylää pitkin perille?

  1. Hei!
    Hienoa että pyöräilyyn suhtaudutaan kulku- ja liikennemuotona, eikä urheilulajina.

    Yleisemmin kiinnostaa milloin Hakamäentien suunnittelu on tehty? Siinä on mainio esimerkki kammottavasta kevyenliikenteenväylän suunnittelusta. Voisi ajatella että moottoriajoneuvot voisivat ajella mäkiä ylös alas mutkitellen, sen sijaan että pyöräilijät kihnuttavat ylös ja hukkaavat vauhtinsa mutkissa.

    Ko. väylää ainakin rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, joten suunnittelukin taitaa olla ysärin puolelta?

  2. Moi Jouni, mielenkiintoinen kysymys! Hakamäentien on tosiaan esimerkki vanhanaikaisesta kävelyn ja pyöräilyn yhdistävästä suunnittelusta eikä se ole nykyisten liikennesuunnitteluohjeiden mukainen. Hakamäentie on ollut osa Pasialanväylää, jota on suunnitelut 1990-luvulla. Tästä Pasilanväylän suunnitelmasta on jatkosuunniteltu (luultavasti 2000-luvun alussa) vain kevennetty osa eli pätkä Hakamäentiellä. Wikipediastkin löytyi historiatietoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Seututie_100

    Pyöräliikenteen uuden suunnitteluohjeen ensimmäinen osa on puolestaan hyväksytty Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2012 ja tämä pyöräliikenne.fi kokonaisuutena vuonna 2016.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*