Hae ohjeistosta

Johdanto

Pyöräliikenteen järjestelyiden turvallisuus on pyöräily-ympäristön suunnittelussa tärkein edellytys. Turvallisuuden parantaminen rakenteellisia järjestelyjä korjaamalla on jatkuvaa kehitystyötä. Tiemerkinnöillä voidaan parantaa olemassa olevia pyöräliikenteen järjestelyjä ja liikenneympäristön selkeyttä kohtalaisilla kustannuksilla. Selkeästi merkitty liikenneympäristö on turvallinen ja miellyttävä kaikille kulkijoille.

Tässä ohjeessa tiemerkinnät on määritelty esimerkinomaisten liikennetilanteiden mukaisesti. Suunnittelussa on tärkeää havaita liikenneympäristön muut liikenneturvallisuustekijät. Esimerkiksi kaarteet, alamäet, epätasaisuus ym. vaikuttavat pyöräily-ympäristön laatuun ja edelleen pyöräilijän ajolinjoihin. Sateella tiemerkinnät voivat olla muuta pintaa liukkaampia, ja tiemerkintöjen sijoittamista pitäisikin pyrkiä välttämään esimerkiksi kaarteen kohdalle.

Ohjeen esimerkkikuvissa on pyritty esittämään liikennetilanteita monipuolisesti. Esimerkiksi, vaikka pyöräkaistan tiemerkintänä käytetään yleensä katkoviivaa (pyöräkaista on useimmiten max. 1,75 m leveä), on ohjeessa esitetty ensisijaisesti liikennetilanteita, joista käy ilmi jatkuvan viivan ja katkoviivan käyttöön liittyviä suunnittelukysymyksiä. Tiemerkintäohjeen kuvissa keskitytään tiemerkintöihin, minkä takia esimerkkikuvissa ei ole kuvattu reunakivilinjojen pyöristyksiä tai pyöräteiden detaljiratkaisuja Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen muiden osioiden tarkkuudella. Tiemerkintäohjetta tulee siis käyttää vain tiemerkintöjen suunnittelun lähtötietona.

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Ohjeen valmistelu ajoittui tieliikennelainsäädännön uudistamisen kanssa saman aikaisesti. Ohjeessa on mukana osuuksia, jotka eivät toimeksiannon loppuessa ole sallittuja. Lainsäädännön vahvistuessa kyseiset merkintätavat voidaan todennäköisesti ottaa käyttöön. Kyseiset osuudet on merkitty sinisin rajauksin tulosteeseen.

Työn tilaajana toimi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan katu- ja liikennesuunnitteluosasto. Tilaajan projektipäällikkönä toimi Teppo Pasanen ja ohjausryhmään kuuluivat lisäksi Jouni Korhonen ja Ilari Heiska.

Konsulttina työssä toimi Strafica Oy. Työn projektipäällikkönä ja suunnittelijana toimi Niko Palo.

Merkintäperiaatteet

Tiemerkintöjen määrä yleisesti

Selkeä liikenneympäristö on myös turvallinen. Tiemerkintöjen johdonmukaisella suunnittelulla ja toteutuksella voidaan saavuttaa merkittävästi selkeämmät liikennejärjestelyt kaikille liikkujille. Tiemerkintöjä joudutaan uusimaan säännöllisesti ja toimenpiteestä muodostuu kustannuksia. Merkintöjen määrä on lähes suoraan verrannollinen kustannuksiin. Tiemerkintäurakat ovat niin suuria, että tiemerkintöjen lisääminen ei juurikaan tuota pienempää yksikköhintaa tiemerkinnöille. Tiemerkintäsuunnitelmia laatiessa tulee varmistua tiemerkintöjen tarkoituksenmukaisestä määrästä; liian suuri merkintöjen määrä lisää turhaan kustannuksia ja liian vähäinen merkintöjen määrä heikentää liikenneympäristön selkeyttä ja turvallisuutta.

Tiemerkintöjen toteutustapa

Tiemerkinnät voidaan toteuttaa massalla, kestomerkinnällä tai maalilla. Massamerkintöjen paksuus on 3 mm. Ajoradan pituus- ja poikittaissuuntaiset tiemerkinnät toteutetaan massalla, ml. suojatie- ja pyörätien jatke -merkinnät. Jalkakäytävän ja pyörätien erotteleva viiva toteutetaan massalla. Pyörätiellä poikittaissuuntaiset merkinnät toteutetaan maalilla pois lukien heräteraidat, jotka toteutetaan massalla. Pyörätien keskiviiva ja pyörätien ylittävät suojatiejuovat toteutetaan maalilla. Pyörätunnukset toteutetaan kaikkialla lähtökohtaisesti kestomerkinnällä.

Tiemerkintöjen mitoitus Helsingissä

Pyöräliikenteen kannalta keskeiset tiemerkinnät on esitetty kuvassa 1.

  1. Pyöräkaista (VA-20): Jatkuva 20 cm leveä tiemerkintä.
  2. Pyöräkaista (1/1-20): 20 cm leveä katkoviiva. Viivan ja välin pituudet ovat 1,0 m.
  3. Reunaviivan jatke, ohjausviiva tai pyörätiellä ajokaistaviiva (1/1-10): 10 cm leveä katkoviiva. Viivan ja välin pituudet ovat 1,0 m
  4. Pyöräliikenteen ja jalankulun erotteleva viiva, ajosuunnat erotteleva sulkuviiva pyöräteillä tai pyörätien reunaviiva (VA-10): 10 cm leveä jatkuva viiva.
  5. Pyörätien keskiviiva (1/3-10): 10 cm leveä katkoviiva, jossa viivan pituus on 1,0 m ja välin pituus on 3,0 m.
  6. Suojatiemerkintä. Ajoradalla suojatien juovien leveys ja väli ovat 50 cm. Juovien minimipituus on 3,0 m.
  7. Pyörätien jatke: Pyörätien jatke merkitään kahdella 50 cm leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 50 cm. Merkintöjen välin pituus määräytyy liikennejärjestelyn mukaan.
  8. Pyörätien jatke suojatien vieressä: Suojatien juovan ja pyörätien jatkeen katkoviivan väli on 50 cm.
  9. Pyörätien jatke yhdistettynä suojatiehen: Pyörätien jatkeen suojatien puoleinen 50 cm x 50 cm katkoviiva voidaan jättää merkitsemättä. Katkoviivan ja suojatiejuovan välin pituus on vähintään 2,5 m.
  10. Pyörätien jatke yhdistetyllä pyörätie ja jalkakäytävällä: Suojatiejuovien pituus on vähintään 1,25 m. Juovien välin pituus vaihtelee järjestelyn mukaan, mutta on vähintään 1,0 m.
  11. Pyörätunnus yksisuuntaiselle pyöräliikenteelle: pyörätunnus (1,0 m * 0,85 m) käytetään nuolen kanssa ja ilman. Suurta pyörätunnusta (2,0 m * 1,7 m) käytetään pyörätaskussa.
  12. Pyörätunnus ja ajokaistanuoli: Pyörätunnuksen yhteydessä oleva ajokaistanuoli on 1,0 m pitkä. Pyörätunnuksen ja ajokaistanuolen välinen etäisyys on n. 0,2 m. Nuolikuviot: suoraan, suoraan ja oikealle, suoraan ja vasemmalle, oikealle sekä vasemmalle.
  13. Kaksisuuntaisen pyöräliikenteen tunnus, eli ns. kaksoistunnus: 2,1 m ja sitä leveämmillä kaksisuuntaisilla pyöräteillä merkitään tunnukset ajokaistojen keskelle. Esimerkiksi 2,5 m leveällä pyörätiellä a = 0,4 m ja b = 0,2 m. Kapeilla kaksisuuntaisilla pyöräteillä (≤ 2,0 m) merkitään pyörätunnukset ilman keskitilaa (a = 0,0 m).
  14. Pysäytysviiva: Pyörätasku rajataan ajoradalla 50 cm leveällä pysäytysviivalla. Pysäytysviiva pyörätiellä ja pyöräkaistalla merkitään 30 cm leveällä viivalla.
  15. Pyöräliikenteen väistämisviiva: Väistämisviivan kolmion leveys on 50 cm ja korkeus 60 cm. Kolmioiden väli on 30 cm.
  16. Heräteraidat: 3 kpl, 10 cm leveät juovat ja 10 cm väli.
  17. Hidastemerkintä: Hidasteen, korotetun risteysalueen tai korotetun suojatien hidastemerkinnän ruudun sivun pituus voi olla 10–50 cm.
  18. Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

    Risteysruudukko: Viivan leveys on 10 cm ja väli 0,8 m. Ruudukko merkitään 45 asteen kulmassa pääsuunnan kulkusuuntaan nähden. Risteysruudukko merkitään keltaisella tiemerkinnällä.

  19. Pyörätien sulkualue pyörätien reunalla: alueen rajaavan viivan leveys 10 cm. Sulkualueen viivat merkitään 45 asteen kulmassa kulkusuuntaan nähden. Viivan leveys on 20 cm ja väli 80 cm. Esteen etäisyys merkinnän reunalta on vähintään 25 cm. Merkintä aloitetaan yleensä vähintään 5 m ennen estettä.
  20. Pyörätien sulkualue pyörätiellä olevan esteen kohdalla: alueen rajaavan viivan leveys 10 cm. Sulkualueen viivat merkitään 45 asteen kulmassa kulkusuuntaan nähden. Viivan leveys on 20 cm ja väli 80 cm. Esteen etäisyys merkinnän reunalta on vähintään 25 cm. Merkintä aloitetaan yleensä vähintään 5 m ennen estettä.
  21. Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

    Pyöräkadun liikennemerkkimerkintä: Liikennemerkkikuva (mitoitus määritellään myöhemmin).

  22. Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

    Muu liikennemerkkimerkintä pyörätiellä (mitoitus määritellään myöhemmin).

Kuva 1 Tiemerkintöjen mitoituksia Helsingissä

Linjaosuudet

Ajoradan pituussuuntaiset tiemerkinnät

Pyöräkaistan merkitseminen

Pyöräkaista merkitään 20 cm leveällä valkoisella ajokaistaviivalla ja pyörätunnuksella. Pyöräkaistat merkitään pääsääntöisesti katkoviivalla 1/1-20. Vähintään 1,75 m leveät pyöräkaistat merkitään jatkuvalla viivalla VA-20 niiltä osin, kun pyöräliikenteellä tai muulla liikenteellä ei ole tarvetta ylittää pyöräkaistan tiemerkintää mm. tonttiliittymien, pysäköintipaikkojen jne. kohdalla (kuva 2). Pyöräkaistalle pääsy huomioidaan myös ajoradan toisella puolella olevilta yhteyksiltä (kuva 3). Pyörätunnukset merkitään noin 50 m välein ja muissa tarpeellisissa kohteissa (kts. taulukko 1)

Kuva 2 Pyöräkaistan tiemerkinnät linjaosuudella
Kuva 3 Pyöräkaistan merkitsemisessä huomioidaan myös ajoradan toisella puolella olevat yhteydet

Jos pyöräkaista aloitetaan linjaosuuden alussa tai muutoin linjaosuudella, aloitetaan tiemerkintä ajoradan reunasta viisteellä, jotta muu liikenne ohjautuu sille tarkoitetulle ajoradan osalle (kuva 4).

Linjaosuuden lopussa käytetään viereisten saman suuntaisten kaistojen tapaan valkoista 20 cm leveää sulkuviivaa. Sulkuviivan pituus on vähintään 10 m.

Kuva 4 Pyöräkaistan merkinnät aloitetaan viisteellä ajoradan reunasta.

Pyöräkaista päätetään n. 20 m ennen pakollista ajolinjan muutosta, esimerkiksi pysäköintiä. Pyöräkaistan viimeiset 10 m merkitään aina katkoviivalla. (Kuva 5)

Kuva 5 Pyöräkaistan päättyessä järjestetään mahdollisuus liittyä liikennevirtaan

Vaikka perusratkaisuna olisi sekaliikenne, voidaan pyöräkaista merkitä risteystä lähestyttäessä, esimerkiksi pyörätaskun tai pyöräilijän etulähtöaseman vuoksi. Pyöräkaista pyritään merkitsemään ruuhkatilanteen maksimijononpituudelle.

Kun pyöräkaista merkitään risteystä ennen, tulisi pyrkiä merkitsemään pyöräkaista myös linjaosuuden alkuun risteyksen jälkeen. Jos perusratkaisuna on sekaliikenne, voidaan pyöräkaista merkitä esimerkiksi vain 5 m matkalle. Lyhyt ns. vastaanottava kaista voidaan merkitä rauhallisella kadulla alimittaiseksi, esimerkiksi saman suunnan moottoriliikenteen ajokaista leveydellä 2,5 m ja pyöräkaista leveydellä 1,0 m. (Kuva 6) Kuvan alareunassa näkyvän pyörätaskun merkitseminen › 

Kuva 6 Pyöräkaista ennen risteystä ja risteyksen jälkeen on selkeä järjestely.

Tietyissä liikennetilanteissa pyöräilijän tulisi voida ryhmittyä pyöräkaistalta saman suuntaisten ajokaistojen vasempaan reunaan vasemmalle kääntymistä varten. Ryhmittyminen mahdollistetaan merkitsemällä katkoviivaa 30–50 m ennen risteysaluetta (kuva 7).

Kuva 7 Pyöräilijän ryhmittyminen viereiselle ajokaistalle voi olla hyvä tapa kääntyä vasemmalle, mikäli ajonopeudet ovat ryhmittymiseen soveltuvat.

Pyöräkaista ja pysäköinti

Pysäköinti rajataan rakenteella tai tiemerkinnällä pysäköintiruutuun, kun vieressä on pyöräkaista. Pyöräkaista merkitään molemmilla reunoilla 1/1-20 tiemerkinnällä. Pysäköintiruudun tiemerkintä tai muu rakenne on 0,75 m etäisyydellä pyöräkaistan tiemerkinnästä. Pyörätunnus toistetaan pyöräkaistalla pysäköinnin kohdalla n. 25 m määrävälein. (Kuva 8)

Kuva 8 Pysäköityjen autojen ja pyöräliikenteen välissä oleva ovenavaustila on turvallisuuden kannalta tärkeä. Pysäköintipaikat tulee merkitä selkeästi, jotta autot pysäköidään pysäköintitilaan huolellisesti, eikä ovenavaustilaa ulosmitata

Pyöräkaista ja linja-autopysäkit

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Turvallinen mitoitus pysäkkisyvennyksen kohdalla on vähintään 1,75 m leveä pyöräkaista ja 3,0 m leveä pysäkkisyvennys. Ajoradan ja pyöräkaistan väliin merkitään 1/1-20 tiemerkintä ja pyöräkaistan ja pysäkkisyvennyksen väliin reunaviivan jatke 1/1-10 tiemerkinnällä. Pyörätunnukset merkitään n. 10 m välein. (Kuva 9)

Kuva 9 Pyöräkaista pyritään ensisijaisesti merkitsemään jatkuvana pysäkkisyvennyksen kohdalla. Jatkuva ratkaisu pyritään toteuttamaan aina, kun syvennyksen tila on kahdelle tai useammalle linja-autolle.

Mikäli käytettävissä on yhteensä alle 4,5 m, jätetään reunaviivan jatke merkitsemättä, eikä pyörätunnuksia toisteta. (Kuva 10)

Kuva 10 Pyöräliikenteen ajolinja voi vähäisellä linja-autoliikenteen määrällä jatkua pysäkkisyvennyksen läpi

Mikäli pysäkkisyvennystä ei ole tai käytettävissä oleva tila on alle 3,0 m, jätetään pyöräkaista merkitsemättä pysäkin mitalla. Pyöräkaistan tiemerkintä katkaistaan 16 m matkalla. Linja-auto ryhmittyy pysäkille ja pysäkiltä pois pyöräkaistaa hyödyntäen. (Kuva 11)

Kuva 11 Kun linja-autojen määrä on vähäinen (max. 8–10 vuoroa tunnissa), voidaan katkaista pyöräkaista pysäkin kohdalla.

Linjaosuuden suojatiet ja pyörätien jatkeet

Suojatiellä merkitään ensisijaisesti jalankulkijan kadun ylitykseen tarkoitettu paikka. Linjaosuudella liikennevalo-ohjaamattomissa ylityksissä pyörätien jatketta ei merkitä, kun pyöräliikenne on väistämisvelvollinen ajoradan liikenteeseen nähden. Pyöräliikenteelle voidaan osoittaa jalankulusta eroteltu pääsy ajoradan yli (kuva 12).

Kuva 12 Ajoradan ylityspaikka, jossa pyöräliikenteellä on väistämisvelvollisuus

Kärkikolmiolla voidaan osoittaa ajoradan ylittävälle pyöräliikenteelle etuajo-oikeus. Tässä tapauksessa merkitään myös pyörätien jatke ja väistämisviiva ajoradalle (kuvat 13 & 14). Väistämisviiva merkitään 0,5 m etäisyydelle suojatiestä tai pyörätien jatkeesta. Pyörätien jatkeelle merkitään pyörätunnukset ja tarvittaessa voidaan käyttää huomioväriä. Huomiovärin käyttö on perusteltua, jos väistämissääntöjen ymmärtäminen on vaikeaa rakenteellisista järjestelyistä johtuen.

Kuva 13 Pyörätien jatke, joka on kärkikolmiolla osoitettu pyörätien suunnassa etuajo-oikeutetuksi
Kuva 14 Pyörätien jatke on osoitettu etuajo-oikeutetuksi. Nijmegen, Hollanti.
(Kuva: Niko Palo)

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Pyöräilijän tienylityspaikka

Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa (B7) -liikennemerkillä osoitetaan, että ajoneuvon on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää pyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Pyörätien jatkeelle merkitään pyörätunnukset ja tarvittaessa voidaan käyttää korostusväriä. (Kuva 15)

Kuva 15 Pyöräilijän tienylityspaikka, eli liikennemerkein osoitettu etuajo-oikeus

Pyörätasku

Pyöräliikenteelle voidaan merkitä odotustila eli pyörätasku ennen liikennevaloristeystä. Pyörätasku rajautuu suojatiehen ja 50 cm leveään ajoradan pysäytysviivaan. Pysäytysviiva merkitään yleensä 5 m etäisyydelle suojatiestä. Pyörätaskuun merkitään yksi suuri pyöräsymboli (2,0 m x 2,0 m likimäärin keskelle moottoriajoneuvon ajolinjaa. Kun pyörätasku rajautuu kahden kaistan eteen, merkitään pyörätunnus moottoriajoneuvojen kaistojen keskikohdalle. Yleensä pyörätaskua ei käytetä, mikäli moottoriajoneuvojen kaistoja on kolme tai enemmän. Pyöräliikenne ohjataan pyörätaskuun pyöräkaistaa pitkin. Pyöräkaista on vähintään 5 m pitkä. Pyörätasku voidaan merkitä vain liikennevaloristeykseen. (Kuva 16)

Kuva 16 Pysäytysviivat pääsuunnalla ja pyörätasku eli pyöräilijän odotusalue sivusuunnalla

Pyöräliikenteen tunnukset ajoradalla

Tunnukset ja nuolikuviot ajoradalla

Pyöräkaistalle merkitään pyörätunnukset pyöräilijän kulkusuunnan mukaan. Yleisperiaatteena on, että pyörätunnukset merkitään linjaosuuden alkuun ja loppuun. Tunnuksia merkitään turvallisuuden parantamiseksi linjaosuudelle mm. tonttiliittymien, pysäkkien sekä linjaosuuden suojateiden kohdille. Tunnuksien merkitsemistarve muodostuu yleensä sellaisiin kohtiin, jossa tapahtuu liikkumista pyörätien yli. Tunnusten toistaminen määrävälein toteutetaan niillä kohdilla, joissa toistaminen ei toteudu em. erityiskohteiden myötä. Pyörätunnus merkitään ajoradalle ajosuunnassa ennen suojatietä.

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Yksisuuntaisilla järjestelyillä voidaan käyttää ajokaistanuolta korostamaan järjestelyn ajosuuntaa. Pyöräkaistalla voidaan merkitä ajokaistanuoli linjaosuuden alkuun sekä kaikkiin niihin liikennetilanteisiin, joissa pyöräilijä voi liittyä kyseiselle pyörätielle tai -kaistalle. Näitä kohtia ovat mm. ajoradan ja erillisen pyörätien risteys sekä tonttiliittymät. Pyöräkaistalla toistettavat pyörätunnukset merkitään yleensä ilman ajokaistanuolta. Linjaosuuden viimeinen tunnus ennen risteystä merkitään ilman ajokaistanuolta, ellei tarkoituksena ole määrätä pyöräliikenteelle pakollista jatkettavaa suuntaa tai suuntia.

Taulukko 1 Ajokaistanuolen merkitseminen ajoradalla eri tilanteissa

Pyöräkaistat Pyörätunnus
Ajokaistanuolen kanssa Ilman ajokaistanuolta
Linjaosuuden alussa x
Erillisen pyörätien ja kadun varren järjestelyjen risteys x
Tonttiliittymä x
Laajan tonttiliittymän toistettavat tunnukset x
Yksi ja kaksisuuntaisen pyörätien saumakohta x
Ennen suojatietä x
Pyöräkaistat Pyörätunnus
Toisto linjaosuudella n. 50 m välein x
Toisto pysäköinnin kohdalla n. 25 m välein x
Toisto pysäkin kohdalla n. 10 m välein x
Linjaosuuden lopussa x
Ajokaistanuolen kanssa Ilman ajokaistanuolta
Erillisen pyörätien ja kadun varren järjestelyjen risteys x

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Tunnukset pyöräkadulla

Pyöräkatu merkitään pyöräkadun aloittavalla ja sen päättävällä liikennemerkillä. Pyöräkadulle merkitään liikennemerkkitunnus asfalttiin pyöräkadun aloittavassa kohdassa pyöräkadun suuntaisesti. Pyöräkatutunnus toistetaan risteävien ajoratojen jälkeisten linjaosuuksien alussa. Pyöräkadun suunnitteluratkaisu määrittelee tunnuksen sijainnin. Se sijoitetaan keskelle kyseisen suunnan ajokaistaa. Pyöräkadulle voidaan merkitä suojatie. (kuvat 17 & 18)

Kuva 17 Pyöräkatu -liikennemerkkimerkinnällä vahvistetaan liikennemerkin vaikutusta
Kuva 18 Pyöräkatu -liikennemerkkimerkinnät kaksikaistaisessa pyöräkatuprofiilissa. Ajosuunnat on eroteltu toisistaan rakenteellisesti.

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Pyöräily vastavirtaan yksisuuntaisella ajoradalla

Pyöräliikenteelle voidaan liikennemerkeillä sallia yksisuuntaisella ajoradalla vastavirtaan ajaminen. Tiemerkinnät riippuvat kadun vilkkaudesta ja risteävien katujen järjestelyistä. Erittäin rauhallisilla yksisuuntaisilla ajoradoilla (nopeusrajoitus 30 km/h ja moottoriajoneuvoliikenteen määrä vähäinen) ei tarvita tiemerkintöjä järjestelyn tueksi.

Rauhallisilla ajoradoilla merkitään pyörätunnus ajokaistanuolen kanssa osuuden alkuun (vastavirran suuntaan ajoradan oikeaan reunaan) ja ilman ajokaistanuolta linjaosuuden loppuun. Pyörätunnuksen keskikohta pyritään merkitsemään n. 1,0 m etäisyydelle ajoradan reunasta. Pyörätunnus voidaan toistaa nuolikuvion kanssa tonttiliittymien kohdalla, ja harkinnan mukaan määrävälein.

Pysäköinnin kohdalla toistaminen toteutetaan harkinnan mukaan. Pysäköinnin kohdalla tunnus kohdistetaan siten, että pyöräilijä voi turvallisesti edetä (huomioiden mahdollisen pysäköidyn auton oven avaamisen) ajaen pyörätunnuksen yli. Tämä yleensä tarkoittaa, että tunnuksen keskikohta on n. 1,5 m etäisyydellä pysäköintiruudusta. Pysäköinti merkitään P-tunnuksella ja tiemerkinnällä normaalin kulkusuunnan vasemmassa reunassa. (Kuva 19)

Kuva 19 Yksisuuntainen katu, jolla pyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin. Pysäköinti rajataan pysäköintiruutuun normaalissa kulkusuunnassa ajoradan vasemmassa reunassa.

Pyörätunnuksen lisäksi voidaan merkitä 1/1-20 sulkuviiva osuuden alkuun ja loppuun 5–10 m matkalle (kuva 20). Myös 1/1-20 kaistamerkintää voidaan käyttää, mikäli se on välttämätöntä ryhmittymisien tms. kannalta.

Kuva 20 Pyöräkaista on merkitty linjaosuuden alkuun ja loppuun. Pysäköintiä on sijoitettu optimaalisessa tilanteessa vain normaalin kulkusuunnassa ajoradan oikeaan reunaan.

Kun nopeusrajoitus on 40 km/h tai korkeampi ja liikennettä on vähäistä enemmän tai katuosuudella liikennöi säännöllinen bussilinja, voidaan harkita pyöräkaistan merkitsemistä koko linjaosuuden matkalle. Pyöräkaistan viivatyypin valinta ja pyörätunnuksien toistaminen noudattavat normaaleja periaatteita. (Kuva 21)

Kuva 21 Pyöräkaista merkittynä koko linjaosuuden matkalle

Pysäköinnin kohdalla varataan ovenavaustila. Pysäköinti pyöräkaistan puolella merkitään P-tunnuksella ja tiemerkinnällä (kuva 22).

Kuva 22 Pyöräkaista merkittynä ns. vastavirtaan pysäköinnin viereen

Pyörätien pituussuuntaiset tiemerkinnät

Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu

Kun jalkakäytävä ja pyörätie erotellaan maali- tai massamerkinnällä, erotteluviiva on yhtenäinen 10 cm leveä viiva. Samassa tasossa olevat jalkakäytävä ja pyörätie pyritään aina jakamaan erilevyisiin osiin, ettei erotteluviivaa sekoiteta ajosuunnat erottelevaan viivaan. Erotteluviiva jatketaan koko linjaosuudella katkeamattomana, mm. tonttiliittymien kohdalla.

Keskiviiva kaksisuuntaisella pyörätiellä

Kaksisuuntaisilla pyöräteillä merkitään ajosuunnat erotteleva 1/3-10 keskiviiva, kun kyseessä on baana, pääreitti tai pyörätien kaksisuuntaisuutta on muuten tarpeen korostaa (kuva 23). Keskiviiva voidaan merkitä myös yhdistetylle pyörätie ja jalkakäytävälle.

Kuva 23 Jos väylää ei ole rakenteellisesti eroteltu, keskiviiva auttaa tunnistamaan pyörätien. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Ajogeometrialtaan tai näkemäolosuhteiltaan haastavissa kohteissa, kuten alikuluissa ohjausviivalla 1/1-10 voidaan ohjata pyöräliikenne pysymään pyörätien oikeassa reunassa (kuva 24).

Kuva 23 Jos väylää ei ole rakenteellisesti eroteltu, keskiviiva auttaa tunnistamaan pyörätien. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Keskiviiva tai ohjausviiva voidaan merkitä myös muilla verkon osilla osuuden alkuun ja loppuun esimerkiksi 10–30 m matkalle (kuva 25).

Kuva 25 Ohjausviivalla voidaan ohjata pyöräliikennettä esimerkiksi järjestelyjen saumakohdissa. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Sulkuviiva pyörätiellä

Lähestyttäessä liikennevalo-ohjattua risteystä tai risteystä jossa pyöräliikenteen suunnat on eroteltu, merkitään kaksisuuntaisen pyörätien keskiviiva viimeiset 2–15 m jatkuvalla 10 cm leveällä sulkuviivalla. Niiltä osin, kuin pyöräliikenteellä on tarvetta ylittää keskiviiva, sulkuviivaa ei käytetä.

Kaksisuuntaisilla pyöräteillä voidaan merkitä sulkuviivalla kaarteet, vaikeat geometriat tai muut kohdat, joissa näkemä on heikko. Sulkuviivan käyttöön vaikuttaa väylän mitoitusnopeus ja mm. onko mopoliikenne sallittu pyörätiellä (kuva 26). Sulkuviivalla voidaan pyöräliikennejärjestelyjen saumakohdassa tehostaa pakollista jatkettavaa suuntaa (kuva 27).

Kuva 26 Sulkuviivalla voidaan merkitä kohdat, joissa pyörätien keskilinjaa ei tule ylittää. Nijmegen, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)
Kuva 27 Sulkuviivalla voidaan tehostaa tiemerkintöjen ohjausvaikutusta. Nijmegen, Hollanti (Kuva: Niko Palo)

Viivatyyppi on sama kuin jalankulun ja pyöräliikenteen erotteluun käytetty viivatyyppi. Mikäli rakenteelliset ratkaisut eivät ole itsestään selvät, toistetaan pyörätunnuksia riittävän tiheään ja tarvittaessa merkitään jalankulun osuus myös tiemerkinnällä.

Kääntyvien suuntien merkitseminen pyörätiellä

Pyöräteillä voidaan merkitä kääntyviä suuntia ajokaistanuolilla. Samansuuntaiset erkanevat pyörätien osat erotellaan toisistaan katkoviivalla (1/1-10).

Kaksisuuntaisella pyörätiellä vastakkaiset suunnat erotellaan sulkuviivalla (VA-10) niiltä osin kuin sulkuviivan ylitystarvetta ei ole. Geometrialta haastavassa kohdassa voidaan ajosuunnat erotteleva viiva merkitä 1/1-10 merkinnällä. (Kuva 28)

Kuva 28 Kääntyvien suuntien merkitseminen yksi- ja kaksisuuntaisella pyörätiellä

Suojatie pyörätiellä

Jalankulkijan on ylitettävä pyörätie suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Suojatien merkitseminen soveltuu ainoastaan sellaisille kohdille, joissa jalankulkijan ylityspaikka on ainoa luonnollinen ylityspaikka jalankulkijalle. Suojatie merkitään linjaosuuksilla mm. pysäkkien yhteyteen kohdille, joissa jalankulkijat on ohjattu ylittämään pyörätie esimerkiksi kaiteella tietystä kohdasta. Suojatie voidaan myös merkitä keskeisen jalankulun ylityksen kohdalle.

Pyörätien poikittaissuuntaiset tiemerkinnät

Heräteraidat

Heräteraitoja voidaan käyttää huomion herättämiseksi. Heräteraitoja merkitään 3 kpl, 10 cm leveällä tiemerkinnällä. Viivat ovat 10 cm etäisyydellä toisistaan.

Kun pyöräliikenne ja jalankulku ovat samassa tasossa, merkitään heräteraidat koko väylän leveydelle (pyöräliikenteen molemmat suunnat ja jalankulun puoli). Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä merkitään heräteraidat myös koko väylän leveydelle. Tasoerotelluissa ratkaisuissa merkitään heräteraidat vain pyörätien puolelle (molemmat suunnat). Heräteraitoja käytetään säästeliäästi vain erittäin haastavissa kohteissa.

Hidastemerkintä

Pyörätiellä voidaan käyttää hidasteita. Pyöräteillä hidasteet merkitään 10–50 cm kokoisilla valkoisilla ruuduilla. Rakenne määrittelee sopivan ruutukoon. (Kuva 29)

Kuva 29 Hidastetöyssy pyörätiellä. Kööpenhamina, Tanska. (Kuva: Niko Palo)

Tunnukset pyörätiellä

Tunnukset ja nuolikuviot pyörätiellä

Yleisperiaatteena on, että pyörätunnukset merkitään linjaosuuden alkuun ja loppuun. Tunnuksia merkitään linjaosuudelle mm. tonttiliittymien, pysäkkien ja välisuojateiden kohdille. Tunnusten toistaminen määrävälein toteutetaan, jos toistaminen ei toteudu erityiskohteiden (mm. tonttiliittymät, suojatiet jne.) myötä.

Pyörätielle merkitään pyörätunnukset ainoastaan pyöräilijän kulkusuunnassa. Yksisuuntaisilla pyöräteillä merkitään pyörätunnus ja ajokaistanuoli osoittamaan sallittua ajosuuntaa. Kun yksisuuntainen pyörätie liittyy risteysalueelle pyörätien tasossa, linjaosuuden viimeinen tunnus merkitään ajokaistanuolen kanssa.

Taulukko 2 Nuolikuvion merkitseminen yksisuuntaisella pyörätiellä erilaisissa tilanteissa

Yksisuuntainen pyörätie Pyörätunnus
Ajokaistanuolen kanssa Ilman ajokaistanuolta
Linjaosuuden alussa x
Erillisen pyörätien ja kadun varren järjestelyjen risteys x
Tonttiliittymä x
Laajan tonttiliittymän toistettavat tunnukset x
Yksi ja kaksisuuntaisen pyörätien saumakohta x
Ennen suojatietä x
Toisto linjaosuudella n. 100 m (500 m) välein x
Toisto pysäköinnin kohdalla n. 25 m välein tarvittaessa x
Toisto pysäkin kohdalla n. 10 m välein x
Linjaosuuden lopussa x

Kaksisuuntaisilla pyöräteillä käytetään aina kaksoistunnusta, jossa kumpaankin ajosuuntaan merkitään pyörätunnus. Kaksoistunnus merkitään ja toistetaan samoilla periaatteilla kuin yksisuuntaiset ratkaisut. Kaksoistunnuksen kanssa ei käytetä ajosuuntanuolta.

Pyörätiellä pyörätunnuksia toistetaan linjaosuudella rakennetussa ympäristössä noin 100 m välein ja rakentamattomassa ympäristössä noin 500m välein. (Kuva 30)

Kuva 30 Pyörätunnukset toistetaan määrävälein, ellei tunnuksia erityiskohteiden vuoksi tule merkittäväksi riittävällä tiheydellä

Pyörätielle merkityn suojatien yhteyteen merkitään pyörätunnus yleensä vain toiselle puolelle suojatietä. Jos suojatie on poikkeuksellisen leveä, voidaan merkitä tunnukset molemmille puolille suojatietä. Jos kyseessä kadun varren erillinen pyörätie (jalankulun reitti ei ole välittömässä läheisyydessä), merkitään pyörätunnukset molemmille puolille suojatietä.

Pakollisia jatkettavia suuntia voidaan merkitä ajokaistanuolilla, esimerkiksi järjestelyjen saumakohdassa (kuva 31).

Kuva 31 Kaksisuuntaisella pyörätiellä käytetään nuolikuvioita osoittamaan jatkettava suunta. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Pyörätie ja linja-autopysäkit

Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu jatkuu katkeamattomana pysäkin kohdalla. Pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän väliin merkitään suojatie, jos odotustila suojataan kaiteella koko matkalta ja pyörätien ylittämiseen on yksiselitteiset kohdat. Pyörätunnukset merkitään yksisuuntaisissa järjestelyissä pyöräilijän tulosuunnan puolelle ja kaksisuuntaisilla järjestelyillä pyörätunnukset merkitään suojatien viereen puolelle, joka on kauempana pysäkkialueen keskikohdasta (kuva 32). Tunnusten puolen valinnassa voi käyttää harkintaa, mikäli suunnitteluratkaisu edellyttää ohjeesta poikkeamista. Perustellusti tunnukset voidaan merkitä myös molemmille puolille suojatietä, esimerkiksi jos suojatiemerkintä on poikkeuksellisen leveä.

Kuva 32 Suojatie merkitään odotustilan ja jalkakäytävän väliin, kun pyörätien ylitys ohjataan esim. kaiteella keskitettyyn paikkaan.

Mikäli odotustilan ja jalkakäytävän tai kyytiinastumistilan ja jalkakäytävän välillä ei ole kaiteella tai muulla rakenteella osoitettuja yksiselitteisiä pyörätien ylityspaikkoja, jätetään suojatiet merkitsemättä ja pyörätunnukset toistetaan 10 m välein. (Kuva 33)

Kuva 33 Pysäkeillä, joilla on vain kyytiinastumistila, toistetaan tunnukset 10 m välein

Pysäköinti ja pyörätie

Kun ovenavaustila on riittävä, tunnusten toistamista ei ole tarpeen tihentää pysäköinnin kohdalla. Ovenavaustilan ollessa puutteellinen, tunnukset voidaan harkinnan mukaan toistaa pyörätiellä 25 m välien.

Sulkualueet pyörätiellä

Lähtökohtana on, että pyöräteillä ei ole rakenteellisia esteitä, kuten liikennemerkkien jalustoja, mainoslaitteita, valaisimia, sähkökaappeja ym. Turvallisuutta voidaan parantaa ohjaamalla pyöräliikenne esteen ohi tiemerkintöjen avulla.

Sulkualueet voidaan merkitä 10 cm leveällä viivalla 45 asteen kulmassa kulkusuuntaan. Sulkualueen reunalta esteeseen tulee olla vähintään 25 cm ja sulkualue aloitetaan vähintään 5,0 m ennen estettä. (Kuva 34)

Kuva 34 Pyörätiellä olevat esteet merkitään sulkualueella
Kuva 35 Sulkualueen merkitsemisen kansainvälisiä käytäntöjä. Nijmegen, Hollanti & Frederiksberg, Tanska. (Kuvat: Niko Palo)

Risteysalueet

Merkinnät risteysalueen ajoradalla

Tiemerkintätavan valinta

Risteysalueilla yleisimmät tiemerkinnät pyöräliikenteelle ovat pyöräkaistan merkintänä käytettävä normaalia leveämpi ajokaistaviiva (1/1-20), pyörätien jatke ja pyörätunnukset. Risteysalueen merkintä määräytyy sen mukaan, millaiselta järjestelyltä ajoradan ylitykseen lähdetään (kuva 36). Pyöräkaistamerkintää käytetään, kun pyöräilijä saapuu risteysalueelle ajorataa pitkin. Pyörätien jatketta käytetään, kun pyöräilijä lähtee ajoradan ylitykseen suoraan pyörätieosuudelta.

Kuva 36 Rakenne määrittää tiemerkintätavan risteysalueella

Pyöräkaista risteysalueella

Pyöräkaistan kulkusuunnassa vasemmanpuoleinen viiva merkitään ajokaistaviivalla (1/1-20). Kulkusuunnassa oikeanpuoleinen viiva, reunaviivan jatke, merkitään tarvittaessa 1/1-10 tiemerkinnällä. Jos ristikkäisen suunnan suojatie on alle
2,0 m etäisyydellä pyöräkaistasta, eikä esiinny tarvetta ohjata pyöräliikennettä esim. keskisaarekkeen ohi (kavennus ajolinjassa), jätetään reunaviivan jatkemerkintä pois. (Kuva 37)

Kuva 37 Reunaviivan jatke voidaan jättää merkitsemättä, jos suojatie on riittävän lähellä pyöräkaistaa

Jos pyöräkaista rajautuu risteysalueella rakenteeseen, kuten sivusuunnan yli jatkettuun jalkakäytävään, jätetään kulkusuunnassa oikeanpuoleinen tiemerkintä merkitsemättä.

Pienissä liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä yleissääntönä on, että pyöräkaista merkitään etuajo-oikeutetulle suunnalle. Väistämisvelvolliselle suunnalle ei risteysalueella merkitä pyöräkaistamerkintöjä. Suurissa liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä, joissa liikennevalot ovat pääsääntöisesti jatkuvasti toiminnassa, on yleensä suositeltavaa merkitä myös väistämisvelvollisen suunnan pyöräkaistat risteysalueelle.

Liikennevalo-ohjaamattomissa risteyksissä pyöräkaistamerkinnät jatketaan etuajo-oikeutetulla suunnalla risteysalueen läpi ja väistämisvelvollisella suunnan pyöräkaistan tiemerkinnät jätetään merkitsemättä.

Pyörätien jatke

Pyörätien jatke merkitään ajoradalle liikennevalo-ohjatussa risteyksessä kaikille polkupyörällä sallituille ajosuunnille, joilta tullaan pyörätietä pitkin risteykseen.

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Liikennevalo-ohjaamattomissa risteyksissä merkitään pyörätien jatke vain, jos muulle liikenteelle on osoitettu väistämisvelvollisuus kärkikolmiolla, pakollinen pysäyttäminen-merkillä tai pyöräilijän tienylityspaikka-liikennemerkillä.

Suunnittelun rakenteellinen ratkaisu määrittelee, mitä tiemerkintöjä pyörätien jatkeella tulee käyttää. Pyörätien jatke merkitään yleensä kahdella 50 cm x 50 cm valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään, kun ajoradan ylityspaikka on ainoastaan pyöräliikenteelle tarkoitettu tai se on rakenteellisesti eroteltu suojatiestä. (Kuva 38)

Kuva 38 Pyörätien jatke suojatien vieressä. Pyörätien jatkemerkinnät (katkoviivat) merkitään siten, että merkinnät ovat ajettavissa olevan väylän/luiskan ulkoreunojen ulkopuolella. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Kun pyöräliikenne ja jalankulku on eroteltu, mutta risteysalueella kulkumuodot ovat rinnakkain, voidaan suojatien puoleinen jatkemerkintä jättää merkitsemättä.

Yhdistetyillä pyörätiellä ja jalkakäytävällä voidaan käyttää merkintätapaa, jossa pyörätien jatke sijaitsee suojatiemerkinnän keskellä. Jatkeeseen liittyvien yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien sekä keskisaarekkeen reunakivijärjestelyjen tulee olla yhteensopiva merkinnän kanssa.

Väistämisviiva

Väistämisviivaa käytetään pyöräkaistalla samoilla periaatteilla kuin viereisellä moottoriajoneuvoliikenteen kaistalla. Väistämisviivalla tehostetaan liikennemerkin vaikutusta.

Pyörätunnukset risteysalueella

Tunnuksia käytetään risteysalueella pääsuunnalla ns. konfliktipisteessä. Konfliktipiste on kohdassa, jossa suoraan pääsuunnalla jatkava pyöräliikenne ja sivusuunnalle suuntaava moottoriajoneuvoliikenne risteävät. (Kuva 39)

Kuva 39 Risteysalueella voidaan merkitä pyörätunnus. Kööpenhamina, Tanska. (Kuva: Niko Palo)

Pitkän käännöksen alue -merkintä

Vasemmalle kääntymistä helpottamaan voidaan merkitä risteysalueelle ns. pitkän käännöksen alue. Merkintä koostuu korostus- tai huomioväristä, pyörätunnuksesta ja nuolikuviosta. Merkinnällä osoitetaan pyöräliikenteelle sopiva paikka risteysalueella odottaa vasemmalle jatkamista. Liikennevalo-ohjausta suunnitellessa tulee varmistua siitä, että pyöräilijällä on edellytykset nähdä pääsunnan ylittämistä koskevat liikennevalot. Alueen koko voi olla esimerkiksi 4 m x 2 m (Kuva 40). Merkintää voidaan käyttää myös sivusuunnalta pääsuunnalle käännyttäessä.

Kuva 40 Pitkän käännöksen alue -merkintä helpottaa ymmärtämään ensisijaisen vasemmalle kääntymistavan.

Risteyksen keskialueen merkitseminen

Jos risteysalueella pyöräliikenteelle ei ole osoitettu ylityspaikkaa suojatien viereen, merkitään 1/1-10 ohjausviivoilla etuajo-oikeutetun suunnan keskisaarekkeiden rajaama alue, jos rajattu alue on vähintään 2,0 m leveä (kuva 41).

Kuva 41 Alueen merkitseminen jaksottaa pääsuunnan ylityksen ja parantaa turvallisuutta. Haps, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)

Merkinnät risteysalueen pyörätiellä

Suojatie

Risteysalueilla suojatiemerkintää käytetään pyörätien ylityskohdassa silloin, kun suojatiemerkintä on jatkoa ajoradan ylittävälle suojatielle. Suojatie voidaan jättää merkitsemättä, jos pyörätien ylityskohta on vähintään 5 m etäisyydellä samansuuntaisesta ajoradan ylittävästä suojatiestä.

Tunnukset risteysalueen pyöräteillä

Risteysalueella merkitään pyörätunnukset osoittamaan sallittua kulkusuuntaa. Risteysalueella yksisuuntaiset pyörätiet merkitään kulkusuunnan mukaisella pyörätunnuksella ja mahdollisella ajosuuntanuolella. Kaksisuuntaisilla pyöräteillä käytetään kaksoistunnusta. Risteysalueella pyörätielle merkittävä tunnus pyritään sijoittamaan yleensä esimerkiksi luiskaan, jolloin merkintä on mahdollisimman hyvin nähtävissä myös ajoradalta.

Pysäytysviiva

Pyörätielle voidaan merkitä pysäytysviiva osoittamaan pyöräilijälle pysähtymispaikka, esimerkiksi ennen pyöräliikenteen liikennevaloa tai pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkkiä. Pysäytysviiva merkitään sellaiseen paikkaan, jossa pyöräilijä näkee liikennevalon esteettä (kuva 42). Pysäytysviiva merkitään 30 cm leveällä tiemerkinnällä.

Kuva 42 Pysäytysviiva pyörätiellä liikennevaloristeyksessä. Nijmegen, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)

Väistämisviiva

Väistämisviivaa voidaan käyttää pyörätiellä väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tehostamiseksi (kuva 43). Myös kahden pyörätien risteyksessä voidaan käyttää väistämisviivaa, kun väistämisvelvolliselle suunnalle merkitään kärkikolmio (Kuva 44).

Kuva 43 Väistämisvelvollisuus voidaan osoittaa pyöräliikenteelle esimerkiksi kiertoliittymässä, jossa rakenne ei tue normaalia väistämissääntöä. Beek, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)
Kuva 44 Kahden pyörätien risteyksessä on osoitettu väistämisvelvollisuus sivusuunnalle. Arnhem, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)

Perustuu uudistuvan Tieliikennelain luonnokseen

Risteysruudukko pyörätiellä

Pyörätielle voidaan merkitä risteysruudukko, mikäli risteysjärjestelyt sitä edellyttävät. Risteysruudukkoa voidaan käyttää esimerkiksi, kun liikennevaloissa odottava pyöräliikenteen jono uhkaa estää ristikkäisen suunnan pyöräliikennevirran etenemisen. (Kuva 45)

Kuva 45 Risteysruudukko pyörätiellä. Nijmegen, Hollanti. (Kuva: Niko Palo)

Tonttiliittymät

Määritelmä

Tonttiliittymät jaetaan tässä ohjeessa normaaleihin ja laajoihin tonttiliittymiin. Normaaleja tonttiliittymiä ovat korkeintaan 15 m leveät ja laajoja yli 15 m leveät tonttiliittymät.

Pyöräkaista

Pyöräkaista jatketaan tonttiliittymän kohdalla katkeamattomana. Niiltä osin kuin tonttiliittymän ajoneuvoilla on tarvetta ylittää pyöräkaista, käytetään aina pyöräkaistan tiemerkintänä 1/1-20 -viivatyyppiä. Tonttiliittymän kohdan turvallisuutta parannetaan merkitsemällä pyörätunnus ja nuolikuvio tonttiliittymän kohdalle. Laajan tonttiliittymän yhteydessä toistetaan pyörätunnus 10 m välein. (Kuva 46)

Kuva 46 Pyörätunnukset pyöräkaistalla normaalin ja laajan tonttiliittymän kohdalla

Eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä

Jalankulun ja pyöräliikenteen erotteleva tiemerkintä ja pyörätien keskiviiva jatketaan katkeamattomana tonttiliittyminen kohdalla. Kaksisuuntaisella pyörätiellä merkitään kaksoistunnus ja yksisuuntaisella pyörätiellä pyörätunnus ja ajokaistanuoli tonttiliittymän keskilinjalle. Laajassa tonttiliittymässä toistetaan tunnukset 10 m välein, huomioiden kuitenkin niiden tarkoituksenmukaisen paikan pyörätietä ylittävän ajoneuvon kuljettajan näköpiirissä. (Kuva 47)

Kuva 47 Pyörätunnukset kaksisuuntaisella pyörätiellä normaalin ja laajan tonttiliittymän kohdalla

Tonttiliittymän kohta erotuskaistalla (liikennemerkkitila, puukaista tms.) tulisi aina erotella pyörätiestä rakenteellisesti toisella materiaalilla. Mikäli erotuskaistaa ei ole osoitettu materiaalilla, merkitään pyörätien ajoradan puoleinen reuna tiemerkinnällä
(VA-10)

Konfliktialttiissa tonttiliittymissä, joissa on esimerkiksi vaikeat näkemäolosuhteet, voidaan käyttää punaista korostusväriä.

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä

Yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä rajataan tonttiliittymissä pyörätien molemmat reunat rakenteella tai jatkuvalla 10 cm leveällä valkoisella tiemerkinnällä (VA-10).

Värillisen pinnoitteen käyttäminen

Väripinnoitteen määrittely

Värillinen pintamateriaali voidaan joissain määrin rinnastaa tiemerkintöihin. Värillinen pintamateriaali ei ole lainsäädännön mukainen tiemerkintä, mutta sitä käytetään yleensä sellaisissa tilanteissa, joissa tiemerkintöjen teho tai kulkumuotojen erottelutapa ovat todettu riittämättömäksi.

Värilliset pinnoitteet voidaan jakaa kahteen osaan; pyörätien tunnistettavuutta parantaviin korostusvärjäyksiin (hillitty punasävy) ja risteysalueilla etenkin moottoriajoneuvoliikenteen huomiota herättäviin huomiovärjäyksiin. Huomioväriä voidaan käyttää myös pyörätiellä mm. tonttiliittymien kohdalla.

Korostusvärin käyttäminen

Hillitysti värjätyt asfaltit tai värillä pinnoitetut väylän osat korostavat tie- tai katupoikkileikkauksen eri osien funktioita (kuva 48). Materiaali pyritään valitsemaan siten, että hillitty punainen soveltuu kaupungin yleiskuvaan mutta erottuu kuitenkin väylän kulkijoille selkeästi. Korostusväriä voidaan käyttää linjaosuudella ja risteysalueella.

Korostusväriä käytetään mm. seuraavissa suunnitteluratkaisuissa:

  • Baanaverkko
  • Pääverkolla niiltä osin, kun pyörätie on jalankulun kanssa samassa tasossa ja jalankulkua on paljon
    • Kantakaupungissa
    • Kantakaupunkimaiset alueet (tiivis katutila)
    • Asemanseuduilla
    • Muissa vilkkaissa ympäristöissä harkinnan mukaan
  • Risteysalueella, kun pääsuunnan pyörätie on korotettu
Kuva 48 Väylän eri osien tunnistettavuus paranee, kun käytetään värillistä asfalttia. Helsinki. (Kuva: Niko Palo)

Huomiovärin käyttäminen

Tarkkaavaisuutta edellyttävissä kohteissa voidaan turvallisuuden parantamiseksi käyttää huomioväriä, joka erottuu selkeästi risteysalueen muusta värimaailmasta. Huomiovärillä tulisi yleensä merkitä korkeintaan kaksi risteyksen konfliktialtteinta suuntaa. Konfliktialttius voidaan määrittää onnettomuuksien, tai muun turvallisuustekijän mukaan, kuten ylityksen pituuden tai geometrian haastavuuden perusteella. Huomioväriä voidaan käyttää pyöräkaistalla, pyörätien jatkeella tai pitkän käännöksen alue -merkinnän yhteydessä. Huomioväriä voidaan käyttää myös keskialueen havaittavuuden parantamiseen. (Kuva 49)

Kuva 49 Huomioväri risteyksessä. Kööpenhamina, Tanska. (Kuva: Niko Palo)