Valo-ohjattu pyörätien jatke

Pyöräliikenteen reittien jatkuvuus kaikkiin merkitseviin suuntiin pyritään varmistamaan suunnittelussa. Pyöräliikenteelle voidaan esimerkiksi suunnitella pääsuunnan ylitys linjaosuuden suojatien viereen, vaikka muu ajoneuvoliikenne ei kyseisessä kohdassa pääsuuntaa ylittäisikään. Pyöräilijälle tulee tarve kääntyä pääsuuntaan kulkevan ajoradan yli usein esimerkiksi siksi, koska kulkusuunnassa vasemmalla puolella on erillinen pyörätie tai tonttikatu. Kääntyvälle pyöräliikenteelle pyritään järjestämään odotustila kääntymistä varten. Kääntyvä pyöräilijä ei saa ruuhkauttaa suoraan jatkavaa suuntaa.

Pyörätien jatke erotellaan suojatiestä. Erottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne voidaan saavuttaa esteettömän ympäristön ja laadukkaan pyöräily-ympäristön laatutavoitteet. Pyörätien jatkeen ja suojatien väliin jäävän erotuskaistan tilaan voidaan asettaa liikennevalo-opastin tai painonappi pääsuunnan ylitystä varten.

Linjaosuuden ratkaisu ja käytettävissä oleva tila määrittelevät, millainen ylitysjärjestely on tarkoituksenmukainen. Pääsuunnan ylittävä osuus on usein kaksisuuntainen riippumatta siitä, onko pääsuunnalla yksi- vai kaksisuuntaiset järjestelyt. Mikäli kadun varressa on puu- tai pysäköintikaista, pyöräliikenteen odotusalue pääsuuntaan kulkevan kadun yli aikoville on yleensä helppo järjestää (kuva 66). Mikäli ylityksen kysyntä on suuri, kasvatetaan ylityksen odotustilan (ja ylityksen) leveyttä.

Ryhmitystilan ja pyörätien väliset kaarresäteet määräytyvät sallittujen suuntien mukaisesti.

Valo-ohjattuihin risteyksiin on vaikeaa järjestää pääsuunnan yli kääntyminen, mikäli pyörätie sijaitsee aivan ajoradan vieressä. Valo-opasteiden takia, 0,4 metrin erotuskaista ajoradan ja pyörätien välissä on välttämätön. Autoliikenteen pääopastin ja pyöräliikenteen valo-opastin on sijoitettava pyörätien ja ajoradan väliin, ja toisaalta kunnossapidon kaluston on mahduttava liikennevalopylvään ja jalkakäytävän reunakiven väliin (kuva 67). Yksisuuntaisen pyörätien tila voidaan jakaa käyttäjämääriin suhteutettuna suoraan jatkavan ja kääntyvän pyöräliikenteen kesken. Tässä tapauksessa myös pääsuunnan ylitys on yleensä yksisuuntainen ja vastakkainen pääsuunnan ylitys suunnitellaan toiseen kohtaan.

Kun pyörätie on samassa tasossa jalankulun kanssa, liikennevalopylväät sijoitetaan ajoradan ja pyörätien väliselle erotuskaistalle. Tässä tapauksessa pyöräliikenne yleensä ohittaa valo-ohjauksen. Järjestely on ongelmallinen vilkkaassa jalankulkuympäristössä. Jalankulkijat saattavat edetä pyörätielle odottamaan vihreää valoa. (Kuva 68.)

Kaksisuuntainen pyörätie ajoradan vieressä on erittäin ongelmallinen puuttuvien ryhmitystilojen ja vastakkaisten kulkusuuntien vuoksi. Kaksisuuntaisen pyörätien tapauksessa tarvitaan aina riittävä kääntymistila ajoradan ja pyörätien väliin (kuva 69).

Liikennevaloton suojatie ja pyöräilijän ylityspaikka

Liikennevalottomat linjaosuuden suojatiet ja pyöräilijän ylityspaikat suunnitellaan useimmiten samoilla periaatteilla kuin valo-ohjatut ylitykset (kuvat 70 ja 71). Yleensä liikennevalottomissa ylityksissä ei kerry ylitystä odottavaa pyöräliikennettä yhtä paljon kuin valo-ohjatuissa risteyksissä.

Yksisuuntainen pyörätie ja kolmitasopyörätie voidaan jakaa ryhmityskaistaan ja suoraan jatkavaan kaistaan. Pääsuuntaan kulkevan kadun yli kääntyvät ymmärtävät ryhmittyä ajoradan viereen. Jos tiemerkintöjä ei tehdä, pyöräilijät saattavat ryhmittyä myös pyörätien oikeaan reunaan. On huomioitava, että ylitys voi olla pyöräliikenteelle myös kaksisuuntainen.

Kolmitasopyörätiellä ryhmityskaista merkitään lähinnä tiemerkinnöillä (kuva 72). Kun pyörätie on samassa tasossa jalkakäytävän kanssa, on pyörätien ja ajoradan välissä usein erotuskaista. Ryhmityskaista voidaan rakentaa erotuskaistan tilaan (kuva 73).

Liikennevaloton pyöräilijän ylityspaikka

Pääsuunnan ylityksen tarve ja edellytykset arvioidaan erikseen pyöräliikenteen ja jalankulun osalta. Pyöräilijä poistuu risteysalueelta huomattavasti nopeammin kuin jalankulkija: pyöräliikenteen nopeus on noin 5 m/s ja jalankulkijan noin 1,2 m/s. Pyöräilijän ylityspaikka saattaa olla loogisten reittien ja verkon toimivuuden kannalta tärkeä. Mikäli pyöräliikennettä kyseisessä ylityspaikassa on vain vähän, voidaan asia ratkaista lyhyellä vaiheella. Tämä vaihe voidaan tarvittaessa suunnitella pyydettäväksi silmukoiden tai painonapin avulla.

Liikennevalottomissa kohdissa pyöräilijälle voidaan tehdä ylityspaikka esimerkiksi pääsuunnan yli kohdalle, jossa ei suojatietä ole perusteltua olla tai sitä ei voida suunnitella kyseiselle kohdalle (kuva 74). Tällöin jätetään pyörätien jatke merkitsemättä, mikä korostaa pyöräilijän väistämisvelvollisuutta. Pyöräilijän ylityspaikka voi olla tarpeen verkollisesti haastavissa kohdissa, joissa pyöräilijän olisi esimerkiksi yksisuuntaisuuden takia päästävä vaihtamaan kadun puolta.

Liikennevaloristeyksissä voidaan myös suunnitella vain pyörätien jatke ilman suojatietä, jos se on pyöräliikenteen verkon ja autoliikenteen sujuvuuden kannalta perusteltu valinta.

Pyöräkaistaa käytetään yleensä rauhallisilla kokoojakaduilla. Pyöräilijä voi yleensä ryhmittyä ja liittyä liikennevirtaan kääntyäkseen vasemmalle. Mikäli tämä ei ole turvallista esimerkiksi pääsuunnan vilkkauden vuoksi, pyöräkaista voidaan nostaa hetkellisesti pyörätielle ja merkitä pyörätielle ryhmitysalue kääntyvälle pyöräliikenteelle (kuva 75). Suojatien kohdalla pyöräliikenteen tulisi kuitenkin olla ajoradan tasossa. Pyörätien leveyden tulisi olla vähintään 2,0–2,2 m, jotta suoraan jatkava pyöräilijä voi ohittaa pääsuuntaan kulkevan kadun ylitystä odottavan pyöräilijän ja pyörätien kunnossapidettävyys säilyy. Pyörätien kohtaa voidaan tarpeen mukaan hiukan leventää ryhmittymiskohdassa ja vastaavasti ajoratoja, erotuskaistaa ja jalkakäytävää voidaan hetkellisesti kaventaa.

Vaihtoehtoisesti voidaan pyöräkaistan viereen esimerkiksi jalkakäytävän tasoon erotella esimerkiksi tasaisella kiveyksellä tai punaisella asfaltilla odotusalue, jos vasemmalle kääntyviä on erittäin vähän. Odotusalueen ja pyöräkaistan välissä tulisi olla luiskattu reunakivi. Odotusalueella pyöräilijä voi pysähtyä haittaamatta suoraan jatkavaa pyöräliikenteen virtaa. Pyöräilijä voi odotusalueella turvallisesti katsoa taakseen ja arvioida turvallista ylityshetkeä (kuva 76).