Matkustajat, pyöräliikenne ja pysäkit

Pysäkkiratkaisuja suunniteltaessa on huomioitava bussimatkustajien, pyöräliikenteen ja bussien määrä. Samanlainen pysäkkijärjestely voi olla erinomainen yhdessä paikassa ja toisessa paikassa erittäin heikko. Pysäkkijärjestelyt on jaettu yksi- ja kaksisuuntaisiin järjestelyihin, koska pysäkkien suunnittelu eroaa sen mukaan, lähestyykö pyöräliikenne pysäkkiä yhdestä vai molemmista suunnista.
Periaatteessa pyöräliikenne pyritään ohjaamaan pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä pyörätietä pitkin siten, että mahdollinen bussikatos on odotusalueella. Tämä sopii kaikkiin liikenneympäristöihin ja on laadukkaasti toteutettuna turvallinen.

Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu jatkuu katkeamattomana pysäkin kohdalla. Mahdollinen pyörätien ja jalkakäytävän tasoero jatkuu pysäkin kohdalla. Jos pyörätien ja jalkakäytävän välissä on tasoero eikä pysäkkialueelle pääsyä ole ohjattu suojatiekohtiin kaiteella, luiskataan reunatuki koko pysäkkialueen matkalla.

Pysäkkikatos sijoitetaan odotusalueelle vähintään 0,3 metrin päähän pyörätien reunasta. Yleensä pysäkkikatos pyritään sijoittamaan odotusalueelle. Jotta jalankulkijat eivät vahingossa tai varomattomasti astu pyörätielle, pysäkkikatoksen jatkoksi suunnitellaan kaide. Kaide alkaa bussin saapumissuunnasta katsottuna 6 metriä ennen pysäkkikatosta ja jatkuu 3 metriä katoksen jälkeen. Kaidetta ei yleensä rakenneta, jos pysäkkikatosta ei ole tai se sijaitsee muualla kuin odotusalueella.

Pysäkkisyvennys toteutetaan, jos odotusalueen, pyörätien ja jalkakäytävän järjestelyistä voidaan tehdä turvallisia. Kaavoitusvaiheessa on kiinnitettävä huomiota pysäkkien sijainteihin. Laadukas pysäkki ei yleensä mahdu peruspoikkileikkauksiin, ilman että katualue levenee pysäkin kohdalla (kuva 83).

Pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän väliin merkitään suojatie, jos odotustila suojataan kaiteella koko matkalta ja pyörätien ylittämiseen on yksiselitteiset kohdat. Mikäli odotustilan ja jalkakäytävän välillä ei ole kaiteella tai muulla rakenteella osoitettuja pyörätien ylityspaikkoja, jätetään suojatiet merkitsemättä. Kaiteettomassa kolmitasoratkaisussa reunakivi luiskataan koko pysäkkialueen matkalla.

Yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt

Pyörätie ja kolmitaso pyritään pysäkkialueen kohdalle suunnittelemaan ensisijaisesti pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän väliin (kuva 84). Ohjaamalla pyöräliikenne pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä vältytään bussin matkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta kyytiin nousu- ja bussista poistumistilanteissa. Pysäkin kohdalla on huolehdittava asianmukaisesta jalankulun ja pyöräliikenteen erottelusta ja järjestelyjen selkeydestä siten, että osapuolille ei synny vaaratilanteita.

Kun pysäkkisyvennys on tarkoituksenmukainen ratkaisu, kiinnitetään erityistä huomiota pyöräliikenteelle aiheutuviin sivuttaissiirtymiin. Linjaosuudella kaarteen suositeltu kääntymiskulma on 10–20 astetta ja R = 20–40 (kuva 85).

Yksisuuntainen pyöräliikenne voidaan tarvittaessa ohjata ajoradan viereen merkittävän kyytiinastumistilan ja jalkakäytävän välistä. Pysäkin odotustila sijaitsee jalkakäytävällä. Tässä ratkaisussa mahdollinen pysäkkikatos suunnitellaan jalkakäytävälle katualueen reunalle. Mikäli katos ei mahdu jalkakäytävälle, tulee neuvotella, voidaanko katos sijoittaa katualueen ulkopuolelle siten, että jalkakäytävälle jää riittävä tila jalankulkijoille ja kunnossapidolle. Ajoradan ja pyörätien väliin suunnitellaan kyytiinastumistila, johon bussimatkustajien on tarkoitus siirtyä vasta kun bussi on lähestymässä (kuva 86). Kyytiinastumistila parantaa bussista poistuvien matkustajien ja pyöräliikenteen turvallisuutta. Osapuolet näkevät toisensa hyvin ja voivat varautua toistensa aikeisiin. Pyörätien kavennuksella ja materiaalivalinnoilla pyritään siihen, että pyöräilijöiden tilannenopeus olisi sopiva ja pyöräilijät eivät ohittaisi toisiaan pysäkin kohdalla. Kyytiinastumistila on yleensä noin 1,5 m leveä. Pyörätien minimileveys on kyytiinastumistilan kohdalla 1,25 m.

Kyytiinnousu- ja poistumistila erotellaan pyörätiestä yleensä melko tasaisella kiveyksellä (kuva 87). Parhaimmin toimivat sellaiset materiaalit, joiden yli pyöräilijät eivät mielellään aja. Ratkaisu soveltuu parhaiten sellaisen kolmitasoratkaisun yhteyteen, jossa pyöräilijä ei voi väistää jalankulkijaa, vaan joutuu hidastamaan ja antamaan jalankulkijalle ylitysvuoron. Jos pyörätie ja jalkakäytävä ovat samassa tasossa, pyöräilijä saattaa ohittaa bussiin aikovat matkustajat jalkakäytävän kautta.

Pyöräliikenne voidaan ohjata kulkemaan bussisyvennyksen läpi ajoradan tasossa. Tätä ratkaisua käytetään yleensä pyöräkaistan yhteydessä. Kadun liikenteen tulee olla riittävän rauhallinen ja bussiliikennöinnin vähäistä. Pyöräliikenne voidaan ohjata ajoradalle pysäkin kohdalla myös pyörätieltä. Ohjeellinen enimmäismäärä liikennöiville busseille on noin 10 vuoroa huipputunnissa. Nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h.

Ohjaamalla pyöräliikenne bussisyvennyksen läpi vältytään kokonaan bussimatkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta. Pyöräilijä ja bussin kuljettaja voivat nähdä toisensa, ja yllättäviä tilanteita ei pääse syntymään. Pyöräkaista linjataan suoraan siten, että bussin kuljettaja ymmärtää pyöräilijän etenevän syvennyksen läpi vasenta reunaa pitkin. Pyöräilijälle ei suunnitella sivuttaissiirtymiä tai kaarteita tällaisessa ympäristössä. Sivuttaissiirtymät on tehtävä linjaosuudella 10–20 m ennen pysäkkialuetta. Pysäkille saapuessaan bussi on väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden. Kun bussi lähtee pysäkiltä, pyöräilijä väistää bussia.

Pysäkeillä, joilla syvennys on tarkoituksenmukainen, ohjataan pyöräkaista suorassa linjassa syvennyksen läpi. Syvennyksen leveys on yleensä 4,5 m. Pyöräliikenne pääsee ohittamaan bussit syvennyksen tilassa vaivattomasti (kuva 88).
HUOM! PYSÄKKIJÄRJESTELYIDEN UUDET TIEMERKINTÄOHJEET »

Mikäli pyöräliikenne on linjaosuudella esimerkiksi pyöräkaistalla ja bussipysäkki katkaisee pyöräkaistan, tulee huolehtia siitä, että pysäkkiä ei käytetä kuljettajan vaihtoon, ajantasaukseen, kaukoliikenteeseen (matkalaukut ruumassa), taksiasemana, tilausajoon tms. muuhun viipymistä aiheuttavaan toimintaan. Pysäkillä pysähtyvien bussien määrä myös tulee olla vähäinen, max 8 – 10 vuoroa/huipputunnissa. Pysäkin tilaan ei myöskään osoiteta mihinkään kellon aikaan toimintoja, joka poikkeaa normaalista lyhytkestoisesta pysäkkitoiminnasta. HUOM! PYSÄKKIJÄRJESTELYIDEN UUDET TIEMERKINTÄOHJEET »

Kaksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt

Kaksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyjä ei voi yhdistää muun ajoneuvoliikenteen kanssa ajoradalle. Kaksisuuntainen pyöräliikenne pyritään ohjaamaan pysäkkialueen ohi pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä (kuva 90). Ohjaamalla pyöräliikenne pysäkin takaa vältytään bussimatkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta kyytiin nousu- ja bussista poistumistilanteissa.

Etenkin kun tarkoituksenmukainen ratkaisu on pysäkkisyvennys, kiinnitetään erityistä huomiota pyöräliikenteelle aiheutuvien sivuttaissiirtymien asianmukaiseen järjestämiseen. Linjaosuudella kaarteen suositeltu kääntymiskulma on 10–20 astetta ja R = 20–40 (kuva 91). Syvennyksen rakentaminen edellyttää useimmiten leveämpää katutilaa kuin peruspoikkileikkaus edellyttää linjaosuudella.

Kaksisuuntainen pyörätie voidaan ohjata pysäkin kyytiinastumistilan ja jalkakäytävän välistä (kuva 92) vain, jos pysäkkiä käytetään erittäin vähän. Tällöinkin järjestelyjen tulee olla selkeät. Pyörätie jatketaan pysäkin läpi katkeamattomana, ja se voidaan merkitä punaisella asfaltilla turvallisuuden parantamiseksi. Kyytiin nousu- ja poistumistila pyritään varaamaan pyörätien ja ajoradan väliin. Mahdollinen katos sijoitetaan katualueen reunalle. Ratkaisua käytetään vain pakottavassa tarpeessa ja ilman bussisyvennystä.