Hae ohjeistosta

Pyöräliikennejärjestelyjen saumakohdat risteysalueilla

Saumakohdat kolmi- ja nelihaararisteyksissä

Järjestelyjen muutoskohdat suunnitellaan yleensä samoilla periaatteilla valo-ohjattuihin ja liikennevalottomiin risteyksiin. Tavoitteena on, että pyöräilijä voi turvallisesti ja ymmärrettävästi jatkaa kaikkiin sallittuihin suuntiin. Joskus järjestelyjen muutoskohta on paremmin suunniteltavissa viereiselle linjaosuudelle tai mahdollisesti läheiseen valo-ohjattuun risteykseen tai liikenneympyrään. Liikennevalottomissa risteyksissä pyöräilijät ovat valmiimpia siirtymään kadun yli kuin valo-ohjatuissa risteyksissä.

Yksi- ja kaksisuuntaisen pyöräliikennejärjestelyn saumakohta tehdään siten, että pyöräilijä voi liittyä kaikkiin sallittuihin suuntiin. Mikäli pääsuunnan linjaosuudella yksisuuntaisen järjestelyn ja ajoradan välissä on esimerkiksi puu- tai pysäköintikaista tai molemmat, tuodaan yksisuuntainen järjestely suorassa linjassa risteysalueelle asti (kuva 141). Mikäli pyörätie on linjaosuudella ajoradan vieressä, taivutetaan se poispäin ajoradasta, jotta voidaan muodostaa tarvittavat odotustilat sivusuunnan kaksisuuntaisille risteysjärjestelyille (kuva 142). Saumakohdan ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen ohjaukseen, koska yksisuuntaisen pyörätien ymmärtäminen on vaikeampaa kuin normaalien risteysjärjestelyjen tapauksessa. Saumakohta merkitään tiemerkinnöillä ja liikennemerkeillä (kuva 143).

Kuva 141 Risteyksessä, jossa yksi- ja kaksisuuntaiset järjestelyt kohtaavat, on mahdollistettava jatkaminen kaikkiin tarkoituksen mukaisiin suuntiin.
Kuva 142 Pyöräkaista taivutetaan poispäin ajoradasta, jotta voidaan muodostaa saumakohdassa tarvittavat odotustilat.
Kuva-143
Kuva 143 Yksi- ja kaksisuuntaisen pyörätien saumakohta. Rakenne tukee saumakohdan järjestelyjä. Utrecht, Hollanti. Kuva: Niko Palo.

Kun pääsuunnalla on kaksisuuntaiset pyörätiet ja sivusuunnalla yksisuuntaiset järjestelyt, tulee mahdollistaa pyöräilijän jatkaminen sivusuunnan pyörätielle tai kaistalle ja pääsy pääsuunnan kumman tahansa puolen kaksisuuntaiselle pyörätielle (kuva 144).

Liikennevaloristeyksen läheisyydessä, ajoradan vieressä olevat yksisuuntaiset pyörätiet ja -kaistat taivutetaan poispäin ajoradasta pyörätielle, jotta voidaan muodostaa riittävät kääntymistilat ja mahdollistaa jatkaminen kaikkiin suuntiin. Jalankulkijalle jää ajoradan ja pyörätien väliin odotusalue (kuva 145).

Kuva 144 Yksi- ja kaksisuuntaisten pyöräteiden risteyksessä mahdollistetaan jatkaminen kaikkiin sallittuihin suuntiin.
Kuva 145 Pyöräkaista ohjataan pyörätielle risteysalueella, jotta liittyminen pääsuunnan kaksisuuntaiselle pyörätielle on mahdollista.

Pyöräliikenteen ohjaaminen sekaliikenteestä vasemmalle voi olla haastavaa. Pyöräliikenne ohjataan yleensä sivusuunnalta pääopastimen ohi kaksisuuntaiselle pyörätielle. Näin pyöräilijä voi turvallisesti jatkaa tarpeen mukaan suoraan pääsuunnan yli tai kääntyä oikealle tai vasemmalle (kuva 146). Mikäli sivusuunta jonoutuu helposti, on saapuvalle suunnalle syytä harkita pyöräkaistaa liikennevalojen läheisyyteen keskimääräisen pisimmän jononpituuden matkalle.

Kuva 146 Liikennevaloristeyksessä sekaliikenteen ja pyörätien välillä on pystyttävä kääntymään kaikkiin sallittuihin suuntiin.

Risteyksessä voidaan kanavoida sivusuunnalta oikealle kääntyvät moottoriajoneuvot ja sivusuunnalta suoraan jatkavat ajoneuvot korokkeella. Pääsuunnan yli kääntyvälle pyöräliikenteelle voidaan järjestää turvallinen odotustila pääsuunnan ajoradan ja pääsuunnan pyörätien väliin (kuva 147). Tilan tulee olla kooltaan noin 3 x 3 m, jotta risteykseen pysähtyvät pyöräilijät voivat siirtyä pois pääsuunnan pyöräliikenteen edestä turvallisesti.

Kuva 147 Pääsuunnan yli kääntyminen sivusuunnan sekaliikennejärjestelyyn voidaan järjestää pyöräliikenteen odotusalueella.

Pyöräliikenne voidaan ohjata pääsuunnan yli vain sivusuunnan toisella reunalla, jos risteysalueella on tilaa toteuttaa liittyminen sekaliikenteeseen laadukkaasti (kuva 148). Jos ratkaisua sovelletaan liikennevaloristeykseen, sekaliikenneosuuden ja kaksisuuntaisen pyörätien saumakohta suunnitellaan riittävän etäälle risteyksestä.

Kuva 148 Jos pääsuunta voidaan ylittää vain yhdestä kohdasta, jatkuvuus myös sivusuunnan sekaliikenteeseen turvataan.

Liikennevalottomissa risteyksissä yksi- ja kaksisuuntaisten järjestelyjen yhdistyminen voidaan suunnitella kevyemmin, koska erillisiä odotustiloja ei välttämättä tarvita. Suunnittelussa voidaan harkita, olisiko pyöräkaista sivusuunnalla perusteltu esimerkiksi 20–30 m ennen risteystä, jotta pyöräilijä voi helpommin ryhmittyä vasemmalle kääntymistä varten (kuva 149).

Kuva 149 Liikennevalottomissa risteyksissä pyöräliikenteen järjestelyt voidaan toteuttaa kevyemmin. Ratkaisuna voi myös olla yli jatkettu jalkakäytävä ja pyörätien jatke.

Saumakohdat liikenneympyröissä

Erilaisten pyöräliikennejärjestelyjen saumakohta voi sijaita liikenneympyrässä. Liikenneympyrään voidaan toteuttaa kohtalaisen selkeästi linjaosuuksien järjestelyjen muutokset, koska kadun puolen vaihtaminen on melko vaivatonta.

Mikäli yksisuuntaiset pyörätiet ovat ajoradan vieressä, pyritään ne taivuttamaan linjaosuuden lopulla poispäin ajoradasta siten, että liittyminen kaksisuuntaisiin järjestelyihin onnistuu ongelmitta (kuva 150). Saumakohtien liikenteen ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska yksisuuntaisen pyörätien ymmärtäminen on vaikeampaa kuin normaalien risteysjärjestelyjen tapauksessa.

Kuva 150 Sivusuunnan yksisuuntaiset pyörätiet liittyvät kaksisuuntaiseen pyöräliikenteen kiertotilaan hyvin, mutta yksisuuntaisuutta on syytä korostaa liikenteen ohjauksen keinoilla.

Kolmitasopyörätiet voidaan suunnitella myös niin, että ne jatkuvat ajoradan vieressä risteysalueelle asti, mikäli jalankulun odotusalueelle ei ole tarpeeksi tilaa. Myös kiertotilan suunnittelemista eri tasoon jalkakäytävän kanssa on syytä harkita. Järjestely aiheuttaa jalankululle kaksi reunakiveä, mutta toisaalta ajoradan leveys voidaan pitää maltillisena (kuva 151).

Kuva 151 Sivusuunnan yksisuuntaisen kolmitasopyörätiet jatketaan katkeamattomana pyöräliikenteen kiertotilaan asti, jotta suojatien ylitykset olisivat maltillisen pituiset ja pyöräliikenteen kääntyminen kiertotilaan turvallista.

Pääsuunnan kaksisuuntaiset pyörätiet jatketaan risteysalueen läpi katkeamattomana koko liikenneympyrän alueella. Sivusuunnan yksisuuntaiset järjestelyt sopeutuvat pääsuunnan järjestelyihin. Kiertotila on kaksisuuntainen (kuva 152). Liikenneympyrästä poistuvan suunnan pyöräkaista aloitetaan vasta suojatien jälkeen, jotta suojatien pituus ei kasvaisi liian suureksi.

Kuva 152 Pääsuunnan kaksisuuntainen järjestely jatkuu katkeamattomana kiertotilassa.

Pyöräliikenteen kiertotilaan voidaan liittää usein melko vaivatta erillinen pyörätie (kuva 153).

Kuva 153 Erillinen pyörätieyhteys voidaan liittää pyöräliikenteen kiertotilaan ylimääräisenä tulosuuntana.

Erillinen pyörätie liittyy päättyvään katuun

Päättyvien katujen päästä jatkuu usein erillinen pyörätie katuverkon ulkopuolelle. Erillinen pyörätie ja katuverkon pyöräily-yhteydet tulee jo kaavoitusvaiheessa suunnitella niin, että niiden saumakohta on ymmärrettävä ja helppo ajettava pyöräilijälle. Tonttikadulla pyöräilijän tarkoituksenmukainen paikka on useimmissa tapauksissa ajoradalla.

Pyöräliikenne kulkee saumakohdassa ajoradan ja erillisen pyörätien välillä. Kaavoitusvaiheessa on tärkeää, että pyöräliikenteen jatkumo erilliseltä pyörätieltä tehdään ajorataa kohti (kuva 154) eikä päättyvän kadun jalkakäytävää kohti (kuva 155). Jalankulkijalle ei aiheudu pienestä sivuttaissiirtymästä kohtuutonta haittaa. Pyöräilijä sen sijaan pyritään ohjaamaan ajoradalle. Pyöräilijä saattaa epähuomiossa jatkaa jalka- käytävää, jos linjaus jatkuu suoraan erilliseltä pyörätieltä jalkakäytävälle. Rakennetuissa tilanteissa kaavarajoja ei monesti voi tai ole perusteltua muuttaa. Näissä kohdissa pyöräliikenne pyritään materiaali- tai tasoerolla selkeästi ohjaamaan ajoradalle (kuva 156).

Kuva 154 Erillinen pyörätie on linjattu kohti ajorataa, ja pyöräilijän on mielekästä siirtyä ajoradalle.
Kuva 155 Ongelmallisia saumakohtia: Pyöräilijällä on suuri houkutus jatkaa pyöräilyä jalka- käytävällä.
Kuva 156 Mikäli katualueen rajaan ei voida vaikuttaa, pyöräliikenne pyritään materiaali- tai tasoerolla selkeästi ohjaamaan ajoradalle.

Moottoriajoneuvoliikenteeltä katkaistu ajoyhteys

Liikenneverkon hierarkian, tonttikatujen rauhoittamisen sekä pää- ja kokoojakatujen sujuvoittamisen mielessä voi olla perusteltua estää moottoriajoneuvoliikenteen pääsy risteyksestä joihinkin suuntiin tai katkaista olemassa oleva katuyhteys. Kuitenkin on yleensä perusteltua sallia pyöräliikenne katkaistun yhteyden läpi.

Pyöräliikenteelle merkittävillä reiteillä erotellaan pyöräliikenne ja jalankulku moottoriajoneuvoliikenteeltä katkaistun yhteyden kohdalla (kuvat 157 ja 158). Rakenteellisten ratkaisujen tai pintamateriaalien tulee korostaa pyörätien ja jalkakäytävän eroa. Pyöräliikenteen kannalta vähemmän tärkeillä reiteillä pyöräilijä voi siirtyä jalkakäytävän yli (kuva 159) pääsuunnan pyörätielle tai odottamaan pääsuunnan ylitystä, kun jalkakäytävä on leveydeltään normaali (n. 3–5 m). Tätä leveämmät aukiomaiset alueet tarkastellaan tapauskohtaisesti.

Kuva 157 Ajoyhteys on suunniteltu sekaliikenteestä pyöräkaistalle ja pääsuunnan yli.
Kuva 158 Ajoyhteys on suunniteltu sekaliikenteestä kaksisuuntaiselle pyörätielle ja pääsuunnan yli.
Kuva 159 Pyöräliikenteen ajoyhteys jalkakäytävän yli. Mikäli autoilijat eivät noudata suunnitelmaa, voidaan moottoriajoneuvojen ajoyhteyden katkaisua tehostaa läpiajon esteillä.

Yhdistettyjen ja eroteltujen pyörätiejärjestelyjen saumakohdat risteyksissä

Pyöräliikennejärjestelyjen saumakohdissa rajataan jalkakäytäväosuudet ja jalankulkijoiden odotusalueet selkeästi erilleen yhdistetystä ja erotellusta pyörätie ja jalkakäytävä ratkaisusta (kuva 160). Keskeistä on, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä käsitellään pyörätienä ja jalkakäytävät osoitetaan selkeästi alkavaksi tai päättyväksi erotellun ratkaisun saumakohdassa. Ratkaisemattomat järjestelyt johtavat epäselviin tilanteisiin (kuva 161).

Kuva 160 Periaatekuva saumakohdasta risteysalueella. Jalkakäytävä rajataan erilleen pyöräteistä. Järjestelyjen saumakohdissa merkitään rajat esimerkiksi noppakiviraidalla.
Kuva-161
Kuva 161 Kolmen eri järjestelyn saumakohta. Jalkakäytävä tulisi erotella yhdistetystä pyörätiestä ja erotellusta pyörätiestä selkeästi. Kuva: Niko Palo.

Mikäli katuun liittyy erillinen pyörätie, pyritään sen pyöräliikenne ja jalankulku erottelemaan ennen kuin erillinen pyörätie liittyy katualueeseen (kuva 162). Sorapintaiset yhdistetyt pyörätie ja jalkakäytävä yhteydet päällystetään esimerkiksi 10 metrin matkalla ennen liittymistä katualueeseen. Pääsuunnan ylittävä suojatie ja pyörätien jatke suunnitellaan erilleen toisistaan. Sekä jalankulkija että pyöräilijä tekevät pienen sivuttaissiirtymän, koska ylityskohta on usein leveämpi kuin erillinen pyörätie- ja jalkakäytäväyhteys katuverkon ulkopuolella. Tähän on syytä varautua jo kaavoitusvaiheessa huomioiden myös näkemät normaaliin tapaan.

Pyöräliikenne voi myös siirtyä erilliseltä pyörätieltä jalkakäytävän yli esimerkiksi ajoradalle (kuva 163). Jalkakäytävä rajataan selkeästi esimerkiksi yhdistetystä pyörätiestä.

Kuva 162 Erillisen pyörätien (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) liittyminen kadun varren pyörätielle.
Kuva 163 Pyöräliikenne siirtyy jalkakäytävän yli pyöräkaistalle.