Sivuston käyttäjälle
Tältä sivustolta löytyy Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohje. Sivusto on tehty kaupunki- ja liikennesuunnittelun ammattilaisten avuksi suunnittelutyöhön. Kaupunkilaiselle tietoa pyöräreiteistä ja -palveluista löytyy parhaiten Helsingin seudun liikenteen sivuilta.
Tämän ohjeen tarkoitus on tuoda liikennesuunnitteluun etenkin pyöräliikenteen ja jalankulun kannalta tärkeitä näkökulmia. Ohjeella pyritään edistämään nykyistä turvallisemman ja houkuttelevamman jalankulku- ja pyöräily-ympäristön suunnittelua. Kun seurataan ohjeen näkökulmia verkkosuunnittelutasolta risteysdetaljeihin, voidaan kaupungista tehdä aikaisempaa miellyttävämpi paikka kulkea jalan ja pyörällä.
Käytännön suunnittelutyössä joudutaan sovittamaan yhteen kaikkien osapuolien tarpeita, ja ohjeen sisältöä saattaa olla tarpeen soveltaa. Ohjeen kuvat ovat esimerkkejä, eikä niitä sellaisenaan ole tarkoitettu kopioitaviksi liikennesuunnitelmiin.
Risteysosion esimerkkikuvissa on esitetty liikennevalopylväitä. Ohjeen tarkoitus ei ole olla liikennevalojen suunnitteluohje, mutta eräiden pääopastimien merkitseminen nostaa esiin tiettyjä suunnittelukysymyksiä, jotka on hyvä ratkaista jo suunnittelun alkuvaiheessa. Ohjeen kuvissa on varattu tila mahdollisille pääopastimille tai painonapeille. Opastimen osoittaminen kuvassa ei tarkoita, että opastin tarvittaisiin aina kyseisessä kohdassa.
Tämä ohje vastaa ennen kaikkea katuympäristön suunnitteluun. Maantiemäinen liikenneympäristö suunnitellaan erilaisista lähtökohdista kuin katuympäristö.
Ohjeessa on käytetty mm. seuraavia tietolähteitä:
- Collection of the Cycle Concepts, Road directorate & Cycling Embassy
of Denmark, Tanska - Cykeln i staden, Trafikkontoret, Tukholma
- Design manual for bicycle traffic, CROW, Hollanti
- Fietsberaad, Hollanti
- Håndbog I cykeltrafik, Celis Consult, Tanska
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, Liikennevirasto
- Sign up for the bike, CROW, Hollanti
- Tyyppipiirustukset 30187/700 – 703, HKR 2014
Tekijät: Työn projektipäällikkönä toimi Niko Palo. Ohjetta valmistelivat Niko Palo, Marek Salermo ja Teppo Pasanen. Koordinoinnista vastasi Reetta Keisanen. Ohje on laadittu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa useiden vuosien mittaisena yhteistyöprosessina. Yhteistyötä ohjeen valmistelussa on tehty mm. rakennusviraston, liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Helsingin polkupyöräilijät ry:n kanssa.
Lisätiedot: teppo.pasanen (at) hel.fi, 09 310 37123, Ilari Heiska (at) hel.fi 09 310 37220, Oskari Kaupinmäki (at) hel.fi, puh, 09 310 22589
Suunnitteluohjeen koulutuksien tilaus: Oskari Kaupinmäki (at) hel.fi, puh, 09 310 22589
Taitto: Tiina Koivusalo
Tässä ohjeessa käytettäviä käsitteitä
Ajoneuvoliikenne käsittää moottoriajoneuvo- ja pyöräliikenteen.
Erillinen jalkakäytävä: jalkakäytävällä on ajoradasta tai kadusta riippumaton linjaus.
Erillinen pyörätie: pyörätiellä on ajoradasta tai kadusta riippumaton linjaus.
Eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä on liikennesuunnitteluratkaisu, jossa jalankulku ja pyöräliikenne on erotettu toisistaan tiemerkinnöin tai rakenteellisesti kiveyksellä, viherkaistalla tms.
Erotuskaista on yleensä ajoradan ja pyörätien tai ajoradan ja jalkakäytävän välissä oleva kivetty alue, jolle voi tapauskohtaisesti suunnitella lumitilan, liikennemerkkitilan, istutuskaistan, pysäköintiä tms.
Kolmitasopyörätie tarkoittaa liikennesuunnitelmaratkaisua, jossa reunakivellä muodostetaan korkoero ajoradan ja pyörätien sekä pyörätien ja jalkakäytävän välille.
Jalkakäytävä on jalankulkijoille tarkoitettu ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie.
Jalankulkijan ylityspaikka on jalankulkijalle tarkoitettu ajoradan, raitiotien tai pyörätien ylittämiseen tarkoitettu tien osa, jota ei merkitä liikennemerkeillä tai tiemerkinnöin.
Jalankulkijan odotusalue on yleensä ajoradan vieressä oleva alue, jolla jalankulkija odottaa tai arvioi ajoradan ylitystä.
Keskisaareke on yleensä ajoradan keskilinjan lähellä oleva, suojatien jaksottava jalankulkijan (ja pyöräilijän) tila.
Kävelykatu on jalankululle ja pyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkein kaduksi osoitettu tie.
Linjaosuus on katuosuus, joka yhdistää risteysalueet toisiinsa. Linjaosuuden tyypillisiä suunnitteluelementtejä ovat välisuojatiet, pysäköintiratkaisut, bussipysäkit ja erillisten pyöräteiden risteykset ym.
Pyöräkatu on pyöräliikenteelle ja moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu liikennemerkein osoitettu tie, jolla moottoriajoneuvoliikenteen on sovitettava ajaminen pyöräliikenteen ehdoin.
Pyöräliikenteen ylityspaikka on pyöräliikenteelle tarkoitettu ajoradan tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu tien osa, jota ei merkitä liikennemerkeillä tai tiemerkinnöin.
Pyörätasku on risteyksessä pyöräliikenteelle varattu odotustila moottoriajoneuvoliikenteen edessä.
Pyörätie on pyöräliikenteelle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka erillinen tie. Pyörätien jatke on pyöräliikenteelle tiemerkinnöin osoitettu ajoradan tai raitiotien ylityskohta.
Pääsuunta on yleensä etuajo-oikeutettu suunta ja määräytyy todellisessa tilanteessa usein katuhierarkian mukaan. Risteyskuvissa pääsuunta on yleensä kuvattu vaakasuunnassa.
Rauhallinen katu tarkoittaa katua, jolla moottoriajoneuvoliikenteen nopeudet ja liikenteen määrä ovat maltilliset. Pyöräliikenteelle ei useimmiten ole tarpeen suunnitella moottoriajoneuvoliikenteestä erillisiä järjestelyjä. Yleensä kyseessä on tontti-, asuin- tai pihakatu.
Risteysalue on liikennealue, jolla kaksi tai useampi linjaosuus risteää. Risteysalue on rajattu tässä ohjeessa karkeasti kuvan 1 mukaisesti.
Saumakohta on kahden eri järjestelyn välinen muutoskohta. Saumakohta voi olla yksi- ja kaksisuuntaisten pyöräliikenteen järjestelyjen välinen tai erilaisten pyöräliikennejärjestelyjen välinen muutoskohta. Näitä ovat esimerkiksi sekaliikenne, pyöräkaista, pyörätie tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
Sekaliikenne tarkoittaa liikennesuunnitelmaratkaisua, jossa kaikki ajoneuvot – pyöräliikenne ja moottoriajoneuvoliikenne – sekä mahdollisesti raitiovaunut käyttävät samaa ajorataa.
Sivusuunta on yleensä väistämisvelvollinen suunta ja määräytyy todellisessa tilanteessa usein katuhierarkian mukaan. Risteyskuvissa sivusuunta on yleensä kuvattu pystysuunnassa.
Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettu tien osa.
Vilkasliikenteinen katu tarkoittaa katua, jolla moottoriajoneuvoliikenteen nopeudet ja liikenteen määrä edellyttävät erillistä pyöräliikenteen infrastruktuuria. Yleensä kyseessä on moottoriväylä, pääkatu, alueellinen kokoojakatu tai paikallinen kokoojakatu.
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on pyöräliikenteelle ja jalankululle tarkoitettu, liikennemerkillä osoitettu, ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka tie.

Risteyskuvien värit ja symbolit
Risteysalueisen suunnittelu -luvussa esimerkkikuvien liikennesuunnittelun elementit, kuten jalkakäytävät, pyörätiet jne., on osoitettu vastaavilla väreillä kuin liikennesuunnitteluosasto merkitsee ne virallisissa liikennesuunnitelmissa (kuva 2).

Versiohistoria
Pyöräliikenne.fi ohjeistusta päivitetään tarpeen mukaa. Alkuperäinen 2016 vuoden ohjeistus löytyy tulostettavana pdf-versiona taustatiedot-sivun alusta.
14.4.2016 – pyöräliikenne.fi sivusto julkaistu
19.12.2016 – Lisätietoja osioon on lisätty esikaupungintavoiteverkko sekä pyöräilybarometri 2016 ja pyöräliikenteen laskennat 2016. Lisätiedot osiota päivitetään jatkuvasti uusien raporttien valmistuttua.
13.4.2017 – Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje lisätty sivuston rakenteeseen
8.6.2018 – Tiemerkintäohjeistus lisätty sivuston rakenteeseen